Jestas, että sitä voi olla laiska päivittelijä 
Ollaan me kaikkea tehty, mutta mistään ei olla kirjoiteltu. Eilen tokoiltiin hieman metsässä ennen lenkkeilyä ja se tokoilukin kyllä oli ihan ku metsästä revästyä. Aloitin merkillä, mitä treenattiin viikko sitten mallikkaasti ja onnistuneesti. Noo, nyt lähetin koiran, Milja juoksi satanen lasissa merkin luo, vetäs käkkärijarrutuksen, nappas merkin suuhunsa ja onnesta pomppien tuli mun luo. Juuuuust näin. Pari kertaa toistettiin, sitten luovutin minä. Ajattelin vaihtaa kapulaan. No, samalla vauhdilla Milja sitä haki, mutta liekö kuvitteli vievänsä sen jollekkin metsän keijukaiselle, kun ei sitä ainakaan mulle tuotu...
Mut onnistuttiin me jossain. Kontakti oli aivan loistava seuraamisissa ja luoksetulossa Milja pysähtyi nopeasti. Tosin mulla edelleen kaksoiskäsky 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti