Lomaltapaluu

Onpa pitkä aika viime kirjoituksesta! Lomalla ei paljon ollut intoa koneella istua, sitä toki jouduin tekemään mutta en niin pitkiä aikoja että olisin malttanut tänne kirjoitella. Kaikenlaista toki ollaan touhuiltu, koetetaas jonkinnäköistä tiivistelmää.

Terveys
Kerrankin voisi sanoa että hyvin on mennyt. Milja toipui tulehduksestaan loistavasti, sivuvaikutuksena tosin tuli ei-niin-yllättäen selkäjumit, jotka hoituivat parilla tiiviimmällä akupunktiokäynnillä. Painoa Milja on saanut lisää vähän liikaakin, joten pitänee tarkkailla mymmelin vyötäröä. Sinnalla on ollut närästystä, syy lienee jatkuva ulkona ahmiminen. Sieltä kun löytyy pupun- sekä hanhenkakkaa, ajettua nurmikkua ja ah kaikkea muuta niin ihanaa. Vakavasti oon jo miettinyt kuonokopan hankintaa, vielä koetan taistella sitä vastaan. Staffi kun on semmoinen rotu että sen kanssa kun kulkee kopan kanssa, voi tulla vaikutelma vihaisesta koirasta...

Harrasteet
Sinna on touhunnut. Pääpainotteisesti agilityn parissa, mutta on sitä tokoakin tusattu. Agilityssä ollaan ehditty pariin Lotan koulutukseen ja kaksiin kisoihinkin. Tilanne on nyt se, että treeneissä menee hyvin ja kisat taas ovat aivan katastrofeja. Treeneissä ollaan jopa päästy siihen että parit treenit peräkkäin menivät ilman rimapudotuksia. Aihetta iloon siis :) Kisat käytiin Kouvolassa ja Hakunilassa, tuloksena joko hylättyjä ratoja tai sitten järkyttäviä virhepistesaldoja. Rimoja ropisee reilummalla kädellä, rataprofiilit on meille olleet tosi huonoja. Plaah. Nyt koetetaan saada lisää niitä hyviä treenejä alle, ehkä se fiilis sieltä vaikuttaisi kisasuorituksiinkin.

Hakunilassa viime sunnuntaina, kuva Mari A-R

Tokossa ollaan oltu laiskempia kun pitäisi. Tavoitteena oli lomalla käydä joka päivä treenaamassa, mutta pah. Eihän sitä saanut aikaiseksi. Agitreenien lomassa on kuitenkin tehty ja viime viikolla kun Mari jäi lomalle niin saatiin aikaiseksi käydä kentällä ilman agitreenejäkin. Treeniseura aktivoi näköjään :) Aika pitkälti on nyt keskitytty voittajaluokkaan ja siellä tuntuu liikkeet olevan hyvällä mallilla. Eniten keskeneräisenä tuntuu olevan luoksetulo, mutta siinäkin tuli mukava sysäys eteenpäin. Voittajan kaikkia pikkujuttuja on tullut tehtyä jopa niin paljon, että tajusin seuraamisliikkeen unohtuneen kokonaan. Ruutu, kaukot, tunnari, noudot jne. on kaikki niin kivoja, että hittojako sitä tarvii seuruuttaa. No ei vaan, nyt paneudutaan siihenkin. Noutoon oon nykyään ihan älyttömän tyytyväinen, hyppynouto sujuu niin kauniisti ja pureskelematta että melkein itkettää. Ehkä meidän jäystöongelma alkaa olemaan takanapäin.

Sitätätä
Kaikenkaikkiaan voisi sanoa että viime ajat ollaan otettu kuitenkin rennosti. Ollaan nautittu vapaasta ja kesästä. Sinna on ahkerasti käynyt Vennin kanssa metsälenkeillä ja pääsipä kerran Miljakin mukaan (tosin vain Sinnan kanssa). Vanha eukko innostui niin että korvat katosi päästä ja meno oli aivan kamalaa riehumista. Ihan tommoista menoa ei tarvitsisi olla. Siitä kerrasta on kuvia, mutta vielä kamerassa purkamista odottamista. Tällä kertaa tätä tekstiä kuvittaa siis vain Sinnan touhut.

Tänään alkoi työt ja sitä mukaa normaali arki. Normaaliarki saa luvan tuoda mukanaan ryhdistäytymisen monella osa-alueella.