Tiistaina käytiin iltamyöhäsellä tokoilemassa. Olin jo suunnitellut jättäväni Sinnan kotiin, kun päivällä oli mukana frisbeegolfia heittämässä. Seuraneidiksi sai kuitenkin lähteä 
Sinnan kanssa aloiteltiin, ihan perusasennolla. Ihan hyvin teki, tosin vaisusti. Selvästi puolitoistatuntinen mäkisessä maastossa oli väsyttänyt. Pientä seuraamista otettiin, väsynyttä. Ainut missä tuntui että edistyttiin oli kapula, sitä Sinna nosti ja toi jo pari askelta mua kohti. Enempää ei sitten tehty, pääsi Sinna autoon lepäämään.
Milja keräsi autossa hyvin painetta odotellessa omaa vuoroa. Ja todella hyväntuulinen oli! Lämmiteltiin seuraamisella, mentiin pitkääkin pätkää. Palkkana patukkaleikki, tosin välipysähdyksiä namitin. Älyttömän reippaasti meni!
Seurailun jälkeen nouto, hyvin malttoi istua paikallaan. Ja toi kapulan tosi lähelle eteen! Meillähän on ollut ongelma että Milja jää kauas, nyt ei ollut siitä tietoakaan. Tähän perään otettiin luoksetuloa, pysäytyksellä. Takapalkka. Ensimmäisellä kerralla suht hitaasti pysähtyi, mutta parani kerta kerralla. Vaihtelin pysäytyskohtaa, ettei ennakoi. Viimeisen kerran palkkana oli oravapallo, joka oli aivan pop. Pysähdyskin oli loistava.
Treenit lopetettiin kaukoihin. Ensimmäisestä istumaan nousemisesta lensi taas oravapallo. Siihen oli hyvä lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti