Päivitykset jääneet näköjään kesälomalle, vaikkei päivittäjä vielä lomailekaan. Eikä kyllä treeneistäkään lomailla, kyllä me ollaan hommailtu!
Tokoilu on tällä hetkellä itselleni se puuha, mitä tykkään eniten Sinnan kanssa tehdä. Kaikki palikat on kohdillaan, koira toimii, ohjaaja osaa toimia. Sivulletulon kanssa ollaan nyt karsittu sitä napsaistaanmammaasormesta-pomppua pois. Sanoisinko että 20% sivuilletulosta on nykyään täydellisiä. Pieni prosentti, mutta noususuhdanteinen! Kierrätykseen Sinna irtoaa paremmin, mökillä oli hauskaa kierrätysleikkiä marjapuskien ympäri, kohteita riittää :) Noudon kanssa mentiin huimasti eteenpäin. Suoraan sanoen kyllästyin odottamaan sitä että istuu vain ja on jäystämättä. Vein siis liikettä eteenpäin. Sinna sivulle,kapula koiran eteen. Käsky tuo, Sinna nostaa ja naksautan siitä. Pylly pysyy maassa, suu hiljaa. Vautsi vau. Myös kapulan tuontia on treenattu, eli heitän kapulan, käsky, Sinna ampaisee, ottaa kapulan, kääntyy, minä huudan hieno! ja heitän lelun taakse. Ja Sinna kirmaa lelulle. Kapula tosin ei tipu vasta ennen kuin lelua, mutta eipä ainakaan juostessa mälvää sitä.
Ruutua ollaan myös kaiveltu naftaliinista, kosketusalusta ruudussa odottamassa. Hirmuisella vauhdilla menee. Ainut ongelma on se, että Sinna söisi mieluummin alustan kuin sinne heitettävän lelun.. Harkinnassa siis uusi kosketusalusta, hiirimattoa voisi kokeilla (ei kellään olisi ylimääräistä? :D)
Agilityssä nyt tuntuu tökkivän aivan kaikki. Todennäköisesti suurin osa johtuu ihan omasta fiiliksestä. Leirin jälkeen oli tosi hyvä olo, siinä fiiliksessä ilmoitin kisoihin Mikkeliin. Sen jälkeen on menty yhtä alamäkeä. Omat kädet heiluu miten vaan, kaikki opitut opit katosivat, Sinna roikkuu lahkeessa ja kiukuttelee. Tosiaan, Sinna kiukuttelee. Mikä lie varhaismurkkuikä, mutta viime viikko tuntui olevan pelkkää tappelua. Huh, onneksi se on nyt laantunut. Mutta agility ei nyt tosiaan onnistu. Jos jotain pientä positiivista voi hakea, niin kepit. Ne on aika loistavat, mutta vain yksittäisenä esteenä. Vielä on paljon työtä ja en nyt sitten tiedä onko noi kisat järkevät vai ei. Paljon on vielä kesken. Mutta katsellaan...
Miljan kanssa on vaan humputeltu kotona ja hieman puistossa. Kotona tokoa ja temppuilua, Miljasta on ihan hulvattoman hauskaa pujotella jalkojen väli. Nouto on myös hirmu kivaa. Puistossa leikitään puiden takaakierroilla, tosin siinä on ongelmana se että Miljalla on niin hauskaa että haukku raikaa. Ja kun yleensä käydään leikkimässä iltakymmeneltä, niin se haukkuminen ei ole kovin toivottua. Mutta muutaman hauskan kierroksen voi ottaa :D
Eilen saatiin myös Miljan kanssa hirmu hyviä uutisia. Miljallahan ollaan nyt koettu hakea kilpirauhaslääkitykseen oikeaa annostusta, viimeksi arvot olivat edelleen todella alhaalla. Eilen käytiin eläinlääkärillä kontrollissa ja jes! arvot olivat loistavat! Nyt toivotaan että ei tarvitse eläinlääkäriä käydä pitkään aikaan moikkaamassa. Allergiakutinatkin on saatu nyt kuriin allerdermin spot-on liuoksella, kaikki hilseily ja kutinat ovat kadonneet! Miljalla on nyt tosi hyvä olla, koko koira on muuttunut hirmuisen pirteäksi. Leikkii ja hupsuilee, sitä sen elämän pitää ollakin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti