maanantai 26. kesäkuuta 2017

Pentuelämää

Neljä viikkoa sitten kirjoitin edellisen tekstin aika täpinöissään, silloin oli illalla Nessien haku. Pieni aktiivinen merikäärme (nimihän on siis Loch Nessin merihirviön mukaan annettu) siellä odotteli leikkien. Kotimatka meni aika lailla kiljuessa, puhumattakaan siitä mitä ensimmäinen yö oli - kiljumista parin tunnein välein. Onneksi tuo yökiljuminen jäi ensimmäiseen yöhön, seuraavat pari yötä mentiin kuuden tunnin yöunilla ja ensimmäisenä viikonloppuna jo kahdeksan tunnin yöunia. Onneksi. 

Pari päivää pidin lomaa ja sen jälkeen ollaankin menty aika samalla kaavalla elämää. Kuudelta ylös, Nessie ulos, Nessielle ruoka, Sinna lenkille, töihin, ruokkiksella Nessie ulos ja ruokaa, töihin, kolmelta töistä ja molemmat koirat ulos, kaikenlaista puuhastelua iltakymmeneen ja sitten nukkumaan. Sama ruljanssi alusta alkaen. Alusta alkaen meidän aktiviteetit ovat olleet iltapainotteisia ja se on tuottanut siinä määrin tulosta että Nessie on tosi rauhallinen aamupäivisin. Leikkii rauhallisesti itsekseen ja nukkuu. Iltaisin se on välillä aikamoinen Kerberos, mutta sen kestää kun muistaa sen että toistaiseksi ei isoja tuhoja ole tullut. Mitä nyt yksi jalkalista. Suurimpina tuhoina on sanomalehdet, joita revitään ympäriinsä Ne on halpoja, tuhotkoon vaan niitä.

Sinna ei alkuun ollut näkevinkään Nessiä. Oli mukana hakemassakin ja silloinkin pilvet oli mielenkiintoisempaa katseltavaa. Portin takaa ovat saaneet haistella toisiaan ja parin viikon sisään jo leikkivät. Sinnalla leikki vaan on sen verran rajua, että pitää kontrolloida menoa. Tosin siinä vaiheessä kun käsken Sinnan pois, niin pieni monsteri hyökkää häntään kiinni... että suojele siinä nyt sitten sitä pientä pentua kun se itsepintaisesti haluaa vaan lisää :D

Sinnan kanssa ollaan normaalisti treenattu, Nessie siinä kulkenut mukana. Nessie pääsi mukaan jo Huotarin Oilin yksärillekin näyttämään osaamistaan :D Varsinaisesti yksärillä käytiin Sinnan kanssa hakemassa vahvistusta tulevaan koetilanteeseen, tehtiin suunnitelma miten siellä toimitaan ja tehdään. Tavoitteena ei siis ollut tehdä välttämättä edes koko koetta, vaan pelkkä hyvä fiilis. 

Koe oli 11.6. ja tuomarina Susa Berghäll. Aamusta päivä oli viileä, jopa sateinen, mutta kyllähän se sitten helteeksi muuttui. Ja tuo meidän kenttä osaa olla välillä hyvin tuuleton pätsi. Suunnitelmana oli, että mikäli vire on matala, niin lopetan ennen kaukoja. Mikäli liian korkea, niin ennen tunnaria. Ihan hyvä, koko koe alkoi kaukoilla :D Muutenkin olin sanonut Marille tietyn merkin, mikä mulle pitää antaa jos näyttää että menee huonosti. Ja voi että, kuinka opettavainen tuo koe olikaan, täydellinen silmien avaus.

Aloitettiin niillä kaukoilla, ainakin yhden kaksoiskäskyn tarvitsi. Ei ollut kuulolla, itse olin jännittynyt. Ihan semmoinen liisteriolo. Luoksetulo huono, seuraaminen tuntui ihan ok:lta, mutta sen jälkeinen ällä hyvin huonolta. Ruutuun meni vinoon, maltoin korjata ja sen jälkeen loppu ok. Siinä kohtaa ilmoitin tuomarille että haluan keskeyttää, koska tämä ei tunnu hyvältä. ONNEKSI tuomari oli eri mieltä. Ihmetteli, koska hyvältä näyttää, ohjaaja vaan jännittää turhaan. Pienen keskustelun jälkeen jatkettiin, sain ravistettua sitä jännitystä pois ja poistuttiin kokeesta iloisena, yhteen hitsautuneena parina. Sinna jopa possuili välillä kokeessa, joten mieli oli iloinen. 

Äärimmäisen opettavainen koe. Ihana tuomari, joka sai lukkoon menneen kisaajan avautumaan ja parantamaan suoritusta. Eihän siinä kokeessa ole mitään jännitettävää, mutta minkäs teet, kun kroppa vetää kokovartalokipsin. Tämän kokeen ansiosta seuraava menee varmasti paremmin. Ja videointi, se tulee nyt osaksi meidän elämää. Miten sitä voikin olla niin sokea? Seuruusta saatiin 9 ja vaikka se oli ihan ok, niin ei se tuntunut siltä miltä normaalisti. Nyt silmät auki kunnolla omalle suoritukselle. 

Se mikä tuolla kokeessa vähän häiritsi Sinnaa, oli ilmassa oleva siitepöly. Keväisin tuo vaivaa, silmät vähän ärtyvät ja hoidan niitä putsailemalla. Tänä vuonna tuo allergia on vaivannut tavallista enemmän ja nyt kun eilen käytiin rokotuksilla niin niitä katsottiin. Saatiin lääkekuuri, joka onneksi nyt parin kerran jälkeen tuntuu auttavan. Sinnareppana näyttää tältä, ei kiva :( 


Nyt vaan sitten elellään ja nautitaan kesästä. Sinnan kanssa hiotaan voittajaluokkaa, Nessie opettelee käyttäytymään. Elokuussa alkaa Nessien tokokurssi, katsotaan mitä kaikkea ehditään opetella ennen sitä :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti