Eli mitä meille kuuluu kiireisen työelämän lisäksi? Hyvää, mielenkiintoista ja touhukasta. Sinnan kanssa tokorintamalla käytiin kunnon alamäki ja nyt pikkuhiljaa ollaan toivuttu sieltä. Pääsiäiskisat Espoossa, hetki jolloin vakavasti mietin koko tokon lopettamista. Itse flunssaisena, Sinna levänneenä. Mentiin hyvällä asenteella ja mulla oli jopa kisapaikalle saapuessa fiilis, että jee, kiva päästä kisaamaan! Sinnakin oli ihan normaali. Ennen omaa suoritusta tehtiin sitä mitä treeneissäkin, eli lämppälenkin jälkeen istuttiin ja odotettiin omaa vuoroa. Sinna makoili siinä jaloissa ja katseli ympärilleen. Valmistauduttiin parilla perusasennolla ja Sinnan asenne oli mahtava...
...kunnes mentiin kehään. Sinna oli kuin ilmapallo, josta kaikki ilma pullahti pihalle. Seuruu, joka on aina meidän vahvimpia liikkeitä, oli kuin tervaa. Sinna teki kaiken hi-taas-ti, rahjustaen ja välillä jopa kakoen. Kakominen on Sinnan herkän kurkun takia suht normaalia, reagoi kylmään/jännitykseen tms. Mutta ei nyt ihan tuollainen kuitenkaan. Tehtiin kaikki liikkeet, vaikka joka liikkeen välissä mietin keskeyttämistä. Mitä mä siellä teen rahjustavan koiran kanssa, itsellä itku valmiina? Varmasti näytin siltä että olen tuonut kärsivän koiran rahjustamaan. Paikallaoloonkin mentiin, kun en kehdannut jäädä pois kun meitä koirakoita oli kaiken kaikkiaan se kolme, mitä paikallaolossa vähintään pitää ollakin. Kotiin heti kun mahdollista, valmiina heittämään tokokamat kaapin perällä ja vaan luovuttaa.
No, tällä kertaa se itsensä kasaus vaati sen ajomatkan, eli puolitoista tuntia. Joillekkin lyhyt aika, mutta mulle äärimmäisen pitkä, koska yritän kuitenkin yleensä olla aika positiivinen. Nyt sitä positiivisuutta oli hyvin vaikea löytää. Kiitos kavereilla jotka purkivat asiaa mun kanssa ja tsemppasivat! Viimeisin helpotus tuli sitten Oilin kurssilla, mihin menin vain purkamaan sydäntä. Parin pienen treenin lisäksi koko mun treeniaika käytettiinkin asian purkamiseen. Luovuttaa ei saa. Treeniä vaan lisää alle, sekä seuraavan kaavan tajuaminen:
Kisatilanne + jännittävä ohjaaja + liian vähän kisatreeniä = epävarma koira kisatilanteessa
Eli liian monta kisaa siten, että ohjaaja on ollut jännittävä paska, ovat luoneet Sinnalle treenitilanteista painostavia. Muutenkin kisatreeniä pitäisi olla paljon, siihen vielä hyperventiloiva, epänormaaliohjaaja. Huoh.
Nyt meillä on sitten tavoitteena oman seuran koe 11.6. Ei tulostavoitteita, vaan hyvän fiiliksen tavoite. Ulkokokeet meitä ei suosi yleensä - Sinnan huono säänkestävyys on jo saanut mut päättämään että keskitytään vain hallikokeisiin. Mutta nyt oma koe, niin mennään ja katsotaan. Toukokuun alusta alkaen ollaan tehty kerran viikossa kisanomaisia. Sen lisäksi ollaan käyty viikottain treenaamassa tuolla alueella, missä koe on. Pidetään touhu kivana ja katsotaan miten käy. Ei väliä vaikka Sinna purisi tunnaria ja liikkuisi kaukoissa - kunhan fiilis on hyvä. Tietenkin ilma luo omat haasteensa tuohon, mutta se elementti katsotaan sitten. Nyt tehdään kaikki, mitä voidaan valmistautumiseen. Katsotaan. Ja toivotaan, että ei tarvi kasailla itseään. Motivaatiota tämä syö, mutta toisaalta itse olen tilanteen aiheuttanut. Ja Sinnan kanssa on kuitenkin monta hyvää treenivuotta edessä. Kisattiin tai ei.
Koko tokomasennuksen välissä Sinna vietti viikon loman äitini luona, kun käytiin Peten kanssa viikon reissu Englannissa. Mahtava reissu, paljon kuvia, mutta ne on purkamatta. Joskus mä ne ehdin katsoa, käsitellä ja purkaa :D
Ja niin, se kesän jännittävin asia. Meille muuttaa pieni hippokarkki! Pentue, mitä jo viime syksynä katselin hyvin kiinnostunein silmin. Silloin itselleni selitin että ei nykyiseen asuntoon pentua, mutta sitten kun syksypennut jäivät tulematta ja kuulin uusinnasta, niin pakko oli tarttua tilaisuuteen. Ei tälläistä tilaisuutta voi jättää välistä, kun pentueen isää olen jo pitkään treeneissä ihastellut ja päättänyt jo aikoinaan että tuota linjaa pitää seurata. Kasvattajakin on maailman paras Maija, kuka aikoinaan Sinnan meille sijoitti. Tänään on sitten jännä päivä, käydään hakemassa pieni merihirviö kotiin <3
Bluehippos Marshmallow, Nessie.
 |
| 4 viikkoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti