Mutta mitäs meille kuuluu? Pääsääntöisesti hyvää. Nessie on kasvanut hurjaa tahtia, eilen sinnepäinmittauksella säkä näytti 38 cm. Sinna jäi jo nyt pieneksi, Sinnan säkä kun on himpun verran alle 35 cm. Paino Nessiellä huitelee 10 kilon tietämillä, Sinnalla pysyy samana siinä vähän alle 13 kg. Molemmat joutuivat käymään hammasoperaatiossa, Sinnalta leikattiin haljennut poskihammas ja Nessieltä molemmat yläkulmurit. Nyt on saatu tarpeeksi eläinlääkärikäynneistä, toivottavasti seuraava on sitten rokotus...
Treenipuolella olisi kirjoitettavaa paljonkin, sillä Nessie on aloittanut tokokurssin Huotarin Oilin opissa. Huomenna on viimeinen kerta, tosin laitettiin ilmoittautuminen jo seuraavallekin kurssille. Äärimmäisen mielenkiintoista, vielä kun saisin kaiken kirjoitettua ylös! Myrtti-setterin pentutokoja kun seurasin pari vuotta sitten, niin oli semmoinen olo että siltä pohjalta lähdetään Nessie kouluttamaan. Mutta parissakin vuodessa asiat muuttuvat kovasti, ei ihan samoja juttuja tehdäkään. Nyt 5 kk iässä Nessie tekee sivulletuloa, lyhyitä seuruupätkiä, luoksetuloa, luoksetulon stoppeja, istumista, maahanmenoa, sekä seistomista. Merkin kiertoa, ruudun alkeita. Ja ennen kaikkea rauhoittumista. Tunnin koulutus on pitkä aika pikku naperolle, joten siitä suurimman osan me vietetään ihan vaan paikalla ollen ja ihmetellen. Muistissa on hyvin kaikki ne virheet, mitä Sinnan kanssa on tullut tehtyä ja nyt jatkuvasti katsotaan, että tunnetila pysyy rauhallisena ja katsekontaktia ei sivulla ollessa tule.
Sinnan treenitauko oli parin kuukauden mittainen, ensin himmailtiin sen haljenneen hampaan takia ja sitten odotettiin suun paranemista. Ensimmäiset kunnon treenit olikin sitten kun mentiin Mirvan kanssa A-qilityyn hallitreeneihin. Ja millaiset treenit ne olikaan! Neljän liikkeen kisanomainen täynnä täydellisyyttä (no joo, oli siellä jotain virheitä mutta ei niitä enää muista). Siitä innostuneena päätin ottaa tavoitteeksi 30.9. olevan tokokokeen. Nyt ollaan treenailtu sitten pari-kolme kertaa viikossa ja kovin alamäkeä luistutaan. Minkä lie hepulin Sinna saanut, mutta kierrokset on jossain linnunradan tuntumissa. Jätin jopa viime perjantaina treenit kesken, kun porsas kiljui häntä tötteröllä ärripurrina. Kaiken sen kohkaamisen ja kiljumisen alla kyllä näkee osaavan koiran, mutta kun ei malta niin ei malta. Pitää vaan nyt saada suitsittua tuo kaikki into, niin eiköhän siitä hyvä tule.
Tähän loppuun vielä kunnon kuvapläjäys meidän kesästä:
 |
| Nessie ja paras kaveri Myrtti |
 |
| Sisaruksiakin nähtiin |
 |
| Ainut kuva kaikista neljästä |
 |
| Nessie ja Myrtti malttoivat poseerata |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti