maanantai 18. kesäkuuta 2018

Ei kiire minnekkään

Kun on kaksi samanrotuista koiraa, niin sitä helposti olettaa että koulutus sujuu samallalailla. Ihan täysin absurdia, mutta silti sitä ajattelee niin. Tyhmä pieni (ISO) ajatus. Varsinkin kun on kaksi niin erilaista koiraa, niin ne ei vaan mene samalla lailla. Siinä missä Sinnalla on jotkut asiat saanut ihan puoli-ilmaiseksi, niin Nessien kanssa niihin saa nähdä vaivaa. Mutta sitten ne myös Nessiellä säilyy vahvoina, toivottavasti kokoajan. 

Sitten vielä kun vertailee mitä muut samanikäiset koirat jo osaa, niin siitähän sitä voi kriisin saada. Vaikka mä olen todennutkin että meillä ei Nessien kanssa ole kiire minnekkään, niin joku pieni peikko siellä päänupissa mollaa saamattomuutta, että olisi sitä voinut opettaa jo ton ja tän. Tyhmää, idioottimaista. 
Nessie kauhukakarainen, ole vielä kakara pitkään. Tarkastin koiranetistä, niin Sinna on aloittanut kisauransa kaksivuotiaana. Jälkikäteen ajateltuna sekin oli liian aikaisin. Nessien kanssa ei ole mikään kiire. 

Nämä mielessä eilen Oilin yksärillä. Viimeinen kurssikerta oli viime torstaina ja nyt otettiin Marin kanssa vielä yksäri päälle. Viimeisetkin ohjeet kesätreeneille :) Katsottiin Nessien seuraamista ja muutenkin sitä yleisilmettä. Ne pienet peikot mitkä mun päässä hyöri, saatiin ajettua pois. Mulla on ollut semmoinen olo, että pitäisi ilman namia mennä jo pidempääkin pätkää seuruuta, niin ei tarvitse. Ennemminkin nyt pitää vielä vahvistaa sitä oikeaa paikkaa, Nessie menee vähän väljäksi. Ei liian, mutta mun kriteereihin sen verran että korjata pitää. Siitä namista kyllä ehtii eroon päästä, nyt pitää saada vaan oikea paikka vahvaksi. Ja kyllä, koira tekee hyvällä asenteella.

Katsottiin myös sitä yleisilmettä ja sitä, miten mun tulisi käyttäytyä treeneissä. Siinä missä Sinnan kanssa sitä kontaktia muhun sai ilmaiseksi, niin Nessien kanssa joutuu työstämään. Toisaalta olen myös sitä mieltä että Sinnan kanssa yhteistyötä paransi myös pentuagilityleikit. Temppuleikkejä saatiinkin Nessien kanssa kotiläksyksi, pitää tehdä kaikenmaailman kieppejä ja muita hullutuksia, ettei juurruta vaan tokoon. Vaihtelua elämään :)

Temppuleikit pitäisi muistaa Sinnankin kanssa. Sinna on muutenkin ollut nyt vähän paitsiossa, paha siitepölyaika sai niin voimakkaan kutinan aikaiseksi että kortisonikuuri oli haettava. Annoin täyden treenirauhan, kun ajattelin että kutinassa ei ole kiva keskittyä. Viikon Sinna malttoikin olla, sitten tunki jo väkisin treeneihin mukaan. Hassu sipuli, se niin rakastaa tekemistä. 

Kohta alkaa kesäloma ja jotain aktiviteettiä pitäisi keksiä. Alunperin suunnitelmissa oli lähteä Grännaan staffitapahtumaan, mutta sinne lähdön jouduimme perumaan. Jotain kivaa kuitenkin keksitään, saa nähdä mitä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti