Kotitokoilua

Viime viikko meni enemmän ja vähemmän sairastelussa. Lauantaina Sinna kävi koirakylpylässä polskuttelemassa, mutta muuten ei mitään ihmeellistä ole tapahtunut.

Eilen illalla hieman ryhdistäydyin ja päätin ottaa pientä kotitokoilua. Sinnan kanssa aloitettiin. Aluksi sivulletuloa kosketuskepin kanssa-keppi liikkumattomana. Onnistui hyvin. Siihen perään pari sivulletuloa ilman keppiä, hyvin onnistui! Tähän perään sitten pientä maahan-istu-vaihtelua, ajattelin että josko saisi hieman kestoa niihin asentoihin. No ei. Pennussa oli virtaa kun pienessä pitäjässä. Nätisti meni maahan, naks ja nami ja sitten tarjottiin jo istumista. Odotin maahanmenoa, sinne mentyään odotin vielä hetken liikkumattomuudesta ja sitten naksaus. Ja taas singahdettiin ylös. Äh, huono ajankohta tehdä tälläistä harjoitusta kun lenkillä ei ole vielä käyty...

Leikkimielisenä otettiin merkille lähetystä. Toimii edelleen, kartio kaatui vaan kerran!! Edistystä  Sitten taas pari sivulletuloa ilman kosketuskeppiä. Ensimmäinen meni hyvin, toisessa mentiin vinoon. Siitä sitten totesin ei, niin sehän vetäsi pasmat sekaisin. Sen jälkeen Sinna istui vaan nenän eessä ja pällisteli. Palattiin taaksepäin ja otettiin kosketuskeppi käteen ja uudestaan..

Koetin myös saada käskyt toimimaan kaukana. Eli nami kauas, Sinnan syötyä namin ja käännyttyä käsky. Ja Sinna tuli mun eteen ja sitten teki mitä pitikin. Argh. Koetin sitten saada Sinnan jäämään kauemmas käsimerkillä. No, sehän jäi. No, tiedänpähän sen että sitten joskus kun luoksetulon pysäytystä treenataan niin käsimerkki toimii vallan loistavasti.

Sitten Miljan vuoro. Ja ah, onpa ihana tehdä jo osaavan koiran kanssa  Ihan alkuun pari luoksetulon pysäytystä. Päätin nyt että käytän äänimerkkiä. Takapalkalla opeteltiin. Nami alustalle Miljan taakse, itse menin kauemmas ja kutsuin. Milja kääntyi tuijottamaan namia, sitten mua, namia, mua. Kutsuin uudestaan, tuli luokse. Paikka-käskystä pysähtyi ja vapautin namille. Toistin monta kertaa ja aina jouduin antamaan kaksoiskäskyn. Mitäs tässä nyt sit pitäs tehdä? Pysäytys toimii mallikkaasti, mut en mä nyt niin innoissani ole tosta kaksoiskäskystä.

Sitten vähän perusasentoa. Ongelmanahan meillä on ollut se, että seuraamisen jälkeen perusasento on naurettavan vino. Tätä siis korjaamaan. Peilin eteen, askeleen seuraamispätkiä. Ja koko ajan asento oli vino, vino ja vino. Kunnes sain ahaa-elämyksen. Mähän palkkaan ihan väärin, ulkokautta palkkaamalla Milja painautui lähemmäs mua ja perusasento korjaantui parilla kerralla. Voi mikä pälli ihminen osaa olla

Jankkaamisen jälkeen hauskuuteltiin merkillä, sinne Milja juoksi iloisesti ja varmasti. En tiiä miks piti sitte ottaa toisto, mutta sillä kerralla Milja meni ja kaatoi kartion... No, olipahan ainakin hauskaa. Fiilis oli nyt niin hyvä, että heti perään kaukot matkan päästä. Ja nehän piru vie toimi! Loistavaa. Kunnes sitten pälli-ihminen päätti ottaa toiston ja eihän sitä ekalla noustu. Huoh. Eiköhän sitä jo nyt pitäisi uskoa että Miljan kanssa ei onnistuneen suorituksen jälkeen toistoja tehdä.

Lopuksi paikallamakuu. Laitoin koiran olkkariin ja sen aikana kävin laittelamassa koirien iltaruuat valmiiksi, sekoittelin Sinnalle paria eri nappulalaatua kovasti rapistellen jne. Sinnalle kävin antamassa iltaruuankin ennen kun menin Miljan luokse. Paikallaan oli kuin tatti. Siitä sitten vapautus iltaruualle. Josko tämä toimis, sais tän tekniikan vietyä ulkotiloihin. Ruoat on Miljalle melkeinpä pyhiä asioita. Ja ruokaa ei saada ennen kuin saadaan lupa. Jospa tätä kautta saatais se pysyvä paikkamakuu.