Sinnan kanssa jatkettiin naksulla ja kosketuskepillä sivulle tuloa. Aluksi helpotin, keppi lyhyenä kuljetin Sinnan sivulle. Siitä sitten taas keppi liikkumattomaksi, onnistui. Näitä muutama toisto tauoilla, sitten jätin kepin pois. Sinna tuli hienosti sivulle! Sen jälkeen iski mikälie aivopieru, kun päätin palkata heittämällä namin eteen. Siinä meni Sinnalta pasmat sekaisin, uudelleen sivulle pyytäessä alkoi vaan tuijottaa eteenpäin eikä meinannut millään tajuta mitä pyydetään. Otin sitten kosketuskepin takaisin, sen kanssa muutaman kerran muistelua. Sitten kerran vielä onnistunut sivulletulo ilman keppiä ja se harjoitus sai riittää.
Merkille lähetystä jatkettiin myös. Heti kun kartio oli maassa, niin Sinna muisti mitä ollaan tekemässä. Vauhdikkaasti etenee kartiolle ja vauhdikkaasti olisi sitä myös kaatamassa 
Naksun kanssa saa olla tosi tarkkana, että ehtii antaa merkin ennen kuin Sinna ehtii koskea kartiota. Se selvästi auttaa, Sinna alkaa epäröidä saako siihen kartioon koskea ja jää siihen lähelle.
Normaalia istu-maahan-istu-maahan sarjaa otettiin, lisättiin siihen seisominen. Istumisesta pienellä avustuksella sain Sinnan seisomaan, seisomisesta naksautus. Vähän haparoiden saatiin seisominen onnistumaan, selvästi Sinna pienessä pääkopassaan mietti että mitä tässä tehdään. Ensi kerraksi Sinna on varmaan saanut vähän mietittyä mitä tehtiin ja homma onnistuu (toivottavasti) paremmin 
Miljan kanssa tehtiin ihan vähän vaan, pientä leikkiä. Muutama merkille lähetys, Milja koetti pari kertaa pysähtyä puoleen väliin ja jouduin antamaan uuden käskyn. Parin erehdyksen jälkeen saatin onnistunteitakin suorituksia. Muutama perusasento otettiin ja pätkä seuraamistä. Lähinnä semmoista kivaa tekemistä. Miljan kanssa olin suunnitellut lähteväni lähiparkkikselle ottamaan reippaammin tokoa, mutta hirmuinen lumipyry kaatoi sen suunnitelman. Toisen kerran
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti