Käytiin maanantaina illasta tokoilemassa. Hämärä tulee nopeasti, joten aikaisin on mentävä jo kentälle.
Sinnan kanssa aloitettiin. Mitään suunnitelmaa en ollut (taaskaan) tehnyt, joten touhuttiin vähän sitä sun tätä. Seuraamista lyhyessä pätkässä, oikealle siirtyminen ei onnistunut. Muut suunnat jees. Sivulletulon kanssa on ongelmaa, kun Sinna tulee hypyllä. Tätä pitää varmaan miettiä palkan kautta. Pitkässä seuraamispätkässä edelleen edistää, mutta selvästi myös tarjoaa oikeaa paikkaa. Oikeasta paikasta palkka taaksepäin. Tekemisen intoa kuitenkin löytyy.
Luoksetulon pysäytystä, hienosti toimii. Heitän namin, Sinna syöksyy syömään, syötyään kääntyy luokse. Heilautan kättä, pysähtyy, naksautan ja heitän namin Sinnan taakse. Toimii! Tämän jälkeen liikkeestä maahanmenoa. Ei mene maahan niin nopeasti kun toivoisi ja myös ryömii hieman. Pitää itse malttaa vielä hiljentää tahtia. Tämän jälkeen harjoiteltiin näyttelyseisomista. Seisoo suoraan edessä tosi nätisti, mutta kestävyyttä ei vielä ole riittävästi. Harjoitellaan... Pitää myös miettiä miten pääsee eroon sormesta, sillä sitä tuijottamalla Sinna seisoo.
Lopuksi otettiin Sinnan kanssa vielä luoksetuloa. Välimatka n. 10 metriä. Kutsuin "sivu"-käskyllä, tuli nopeasti ja kovaa, mutta kävi eteen makaamaan :D Uusinta lyhyemmälllä matkalla, hienosti tuli sivulle.
Miljan vuoro. Täytyy kyllä sanoa että Milja oli aivan loistava. Oikein harmittaa, että koe on vasta marraskuussa. Ehtii vielä loistavuus kadota :D Seuraaminen meni täpäkästi, samoin liikkeestä maahanmeno. Nouto sujui kuten aina, hakee hyvin, mutta ei kuitenkaan tuo hirmu lähelle. Riittävän lähelle kuitenkin. se on auttanut, etten napita silmiin.
Kaukot. Jösses, ne toimi ja hyvin! En tiedä mistä johtuu, mutta mä oon tyytyväinen että toimii :D Luoksetulo pysäytyksellä. Pitkä matka, menttaliteetilla "juna ajaa yli jos ei pysähdy". Ja Miljahan pysähtyi oikein kunnolla jarruttaen. Jarrutusmatka oli kuitenkin pari koiranmittaa, mutta parhaimpia pysähdyksiä mitä ikinä oon Miljalla nähny. Virheellisesti koetin toistaa, mutta silloin alkoi ennakointi. Otin siis läpijuoksuna. Loppupalkkana pallo, mitä heiteltiin pari kertaa ja Milja intopinkeänä haki.
Pitkästä aikaan oli semmoin olo molempien kanssa, että toko on aivan mahtava laji :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti