Agilityn harrastamattomuus on tuntunut ja nyt se alkaa jo tuskastuttaa. Eilen vedin treenit ja sen jälkeen kun meidän oma ryhmä treenasi, sai Sinnakin hieman jo tehdä jotain pientä. Aloitin puomin kontaktitreenillä, mentiin siis puomi kokonaan, mutta Sinnan piti pysähtyä alasmeno kontaktille ja naksautin siitä. Kun itse kävelin hitaasti, niin kontakti onnistui. Juostessa ei onnistunut, ei pysähtynyt mutta juoksi kyllä juoksukontaktina. Se kyllä periaatteessa meillä on tarkoitus, eli pysytään juoksukontaktissa. Ainakin kisoissa :D Tiedä sitten onko moinen mahdollista, ilman kontaktivirheitä. Katsotaan.
Hyppytekniikkaa seuraavaksi, perus set point harjoitetta. Kaksi viiden toiston settiä. Kuten aiemmilla kerroilla, ihan eka hyppy kolauttaa rimaa. Sen jälkeen pienet tassut nousevat kunnolla. Settien välissä keppitreeniä. Lähetys oikealta puolelta, lähti tosi nätisti oikeaan väliin ja kepitteli loppuun. Mä pystyin pitämään reilusti etäisyyttä, välissä oli pari hyppyäkin. Äärettömän hyvin puolen vuoden tauon jälkeen! Ehkä se paluu agikentille ei olekaan niin hankalaa kun olin ajatellut.
Marin ottama kuva Sinnan viimevuoden kepittelyistä:
Tietenkin me myös hieman tokoiltiin kun ravikilla nyt oltiin. Noutoa ihan ilman mitään kiertoja, namihoukutus tekniikalla (kapulan heitto, namin näyttö nenään, lähetys kapulalle, nostosta jee! ja namin näyttämistä jolloin Sinna juoksee nätisti kapulaa pitäen namille). Kuuma ilma ja agiharjoitteet olivat vieneet puhtia pois ja huomasi että väsyessään alkoi pureskelu. Siispä kapula pois aikaisin. Loppuun vielä muutama luoksetulon pysäytys suoralla luoksetulolla ja leluheitolla. Leluna oli patukka, pitää muistaa ottaa pallo mukaan, lentää paremmin. Muutaman pysätyksen jälkeen leikittiin hetki ja sitten riittikin. Kunto on alhaalla (molemmilla), mutta eiköhän se tästä nouse (toivottavasti molemmilla).

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti