Tulevien kisojen järjestelyt on vienyt niin ajan, ettei meinaa edes blogia kirjoitella. Mutta mutta, treenattu silti ollaan.
Baskervillen koira ei ole enää baskervillen koira, näköjään muutama koppakerta teki sen että katse on nykyään lenkeillä täysin eteenpäin, maata ei juuri vilkaista. Pehmeä koira, oppi nopeasti tän homman. Joitain repsahduksia on meinannut tulla, mutta kuuntelee tiukkaa komennusta ja jättää syötävän. Kaikkein herkullisimpia alueita ollaan kyllä vältelty, voi olla että jos niille mennään niin koppa menee päähän.
Tokon puolella ollaan aktivoiduttu kotipiha treeneissä, siellä on hyvä tehdä metallinoutoa (joka ei ole enää niin ällö), kaukoja, jättäviä ja luoksetulon pysäytyksiä. Täytyy sanoa että aika hyvällä mallilla Sinna on, nyt vaan enemmän pitkäkestoisia treenejä palkkaamatta.
Agilityäkin tuossa mahtuu tekemään, otettiin taas kontaktipysähtymistä treeniin. Juostaan siis kovaa vadille, mä jatkan siitä ohi ja Sinnan tehtävä on pysähtyä takatassut vadilla. Toimii! Lisäksi hyppytekniikkaa ollaan hiottu set point-harjoitteella. Vähänkö ollaan aktiivisia! :p
Tiistaina oli taas Lotta Vuorelan koulutus. Ja vitsi. Että ihminen osaa tuntea itsensä tyhmäksi, kun kroppa ei tee sitä mitä pitäisi. Miten voikin puolivalssi olla niin hankala, Sinna parka joutui monta kertaa uusimaan harjoitetta kun ohjaaja ei vaan opi. Kotiläksyiksi tuli:
- koiran hypylle lähettäminen siten että menee juuri sen ohjauksen mukaan (tätä on vaikea selittää ilman piirrosta ja sitä ei tule)
- puolivalssi (voi jösses mä en osaa)
- vientejä esteeltä esteelle siten että järkevin linja olisi väärälle esteelle (Putkelta oli suora linja hypyn kautta kepeille, kun olisi pitänyt mennä pimeään putkikulmaan. Sinnalla jäi suoraan juoksu päälle eikä reagoinut käskyihin)
- reagoiminen vastakkaiseen käteen (sama ongelma kun äskeisessä, Sinna valitsee omaa reittiä huolimatta mun vahvoista ohjauksista)
Noita kun katselee niin voikin päätellä, että Sinna on alkanut tekemään vähän omia ratoja, viis veisaa mun ohjauksista. Siitä huolimatta on hyvin tarkka mun ohjauksista, huonot ohjaukset näkyy kiroiluna (koiran) ja rimojen tiputuksina. Semmoiset puolihuolimattomat rimatiputukset tuntuu nyt jääneen pois ja enemmän on semmoisia mitkä on mun virheistä johtuvia. Okei, niitäkään ei tarvitsisi olla mutta Sinna näköjään haluaa että ohjaaja osaa.
Rataprofiili oli hirmu kiva ja sitä olisi ollut kiva tykittää enemmänkin. Harmi vaan että ohjaaja oli niin kakka että jäi junnaamaan niitä saakelin puolivalsseja. Taitaa olla tanssikurssin paikka :D
Kaikki kuvat Mari Ali-Raatikainen




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti