Kiljukaula kokeili kokeenomaista

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tässä kuussa meidän piti lähteä testaamaan jo ihan oikeaan kokeeseen miltä voittaja tuntuu, mutta sitten tulikin sopivasti Oilille kisanomaisen treenin kurssi niin lähdettiinkin sinne. Eilen oli ensimmäinen kerta, tehtiin kokonainen voittaja, treenattiin ja sitten vielä palaveri. 3,5 tuntia tokoilua ja siitä puhumista, motivaatio kohosi taas!

Heti alkuun on todettava, että on toi mun jännitys vaan erikoinen juttu. Aloitin siis jo viikonloppuna jännittämisen, ihan kuin olisi oikeat kisat tiedossa. Treenasinkin vähän semmoisia paniikkitreenijuttuja. Noista kun pääsisi eroon niin sitten olisin tyytyväinen. Pieni jännitys ei haittaa, koska tuskinpa sitä tulisi kisattua jos se ei miltään tuntuisi. Mutta jännityksen aiheuttamat hölmöt mokat on ihan turhia.

Tätä fiilistä me haetaan molemmat Sinnan kanssa. Rento ja onnellinen. Kuva kesältä Porin reissulta.

Paikkikset tehtiin evl:n mukaan. Sinna teki sekä istumisen, että makuun. Ennen liikettä jolisi ja volisi, mutta itse liikkeet oli hiljaa. Hyvät oli, ainut miinus tuli siitä kun makuussa istumaan noustessa hyppäsi melkein kainaloon.

Liikkeestä istuminen oli hyvä, mutta tein autettuna (tyhmä minä, kyllä se Sinna osaa!).

Ruudun alussa Sinna äännähti, mutta ei sitä kiljuntaa mitä normaalisti. Lähti juoksemaan kohti vasemmalla olevia agiesteitä, mutta korjasi hienosti ja meni oikein ruutuun. Loppu meni hyvin, mitä nyt loppuperusasento oli vino. Mutta älyttömän tyytyväinen tähän saa olla, hieno korjaus Sinnalta!

Tunnari oli katastrofi. Ääntelyä alussa, epävarmuutta ja painetta kapuloilla. Haisteli pitkään, nosti, lähti tulemaan jo luokse kunnes päätti vaihtaa. Muutamaan otteeseen teki tuon, kunnes päätti jäädä kapuloille pureskelemaan. Toisin käskin, lähti tulemaan luokse. Tosi paineistunut. 

Luoksetulossa jäi oikea kyynärä ulös. Vauhti oli hyvä, mutta stopit venyivät aivan luvattoman pitkiksi, maahanmeno vaati tuplakäskyn. Sivulle loikkasi...

Hyppynoudossa ennakoi, mutta meni kivalla vauhdilla. Puri kuitenkin kapulaa palautuksessa ja vino perusasento.

Kesän kokeesta. Tälleen sitä kapulaa pureskellaan...

Kaukoissa taas se pirun oikea kyynärä ja kiljukaula meno. Tekniikka oli kuitenkin hyvä.

Seuruussa hyvä kontakti, paikka hyvä mutta vähän vino välillä. Rytmiä jäätiin miettimään, katsotaan seuraavalla kerralla josko mun pitäisi ottaa lyhyempiä askeleita.

Metalli meni samaa sarjaa kuin muutkin, äännellen. Kuitenkin hyvä nouto, taskuunparkkeeraamalla sivulle mutta ei kuulemma nyt ihan heti  sitä aleta korjaamaan. 

Kokonaisuustreeniä siis lisää. Lisäksi pitää alkaa miettimään keinoa, millä otetaan ne löysät pois ennen suoritusvuoroa. Normaalistihan teen nameilla juoksutusta, mutta siihen ei nyt ollut mahdollisuuksia. Sitä siis pohtimaan.

Tunnariin nyt sitä hauskuutta ja varmuutta. Itse jäin miettimään kapuloiden suhteen sitä, että saatoin tehdä virheliikkeen ottamalla pussista ihan vasta ostettuja kapuloita. Niissä ei ollut mitään hajua, normaalisti hajustan ne eri ihmisten käsissä ennen käyttöön ottoa. Mene ja tiedä johtuiko siitä, mutta tosi sekava oli. Nyt lähdetään etsimään sitä rentoutumista ja hauskanpitoa siihen.

Maahanmenoa pitää myös treenata siten että se kyynärä on maassa - joku tiukempi tuomari saattaa arvostella sen siten että koko maahanmenoa ei edes suoritettu sen pirun kyynärän takia. Lisäksi sitten kaikkiin noihin lähettäviin liikkeihin laitetaan niitä nameja eteen (kokeenomaisissakin treeneissä), koska ne auttavat ääntelyyn.

Nyt sitten ahkeraa treeniä viikon verran ja ensi maanantaina uudestaan. Lupasin muuten skumppapullon sitten kun Sinnan tunnari onnistuu, nähtäväksi jää miten käy :)