maanantai 19. lokakuuta 2015

Treenattavat asiat tiedossa

Lauantaina oli se pitkään odotettu koe ja saatiinkin sieltä hyvä lista asioita mitä pitää treenata. Vaikka tuloksilla ei juhlita, niin fiiliksellä voi juhlia - koe oli hyvä, tasapainoinen ja meidän näköinen. Ne missä onnistuttiin meni pisteellisestikin hyvin ja epäonnistumiset näkyi sitten ansaittuina nollina. Tämmöinen oli meidän koe:

Paikkamakuu - 10
Ei mennyt muiden käskyihin! Wihii!

Seuraaminen - 8
Paikka paikoin edisti ja oli väljä. Ei parasta Sinnaa.

Seisominen/istuminen/maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 7
Järjestys oli seiso-istu. Seisoi molemmat.

Luoksetulo ja pysäytys seisomaan - 9
Meni täpäkästi maahan, mun makuuni ehkä hieman liian hidas stoppi

Ruutu - 0
Etutassut hivenen ruudusta yli

Ohjattu noutaminen - 9
Hitaasti sivullepalautus.

Tunnistusnouto - 0
Varasti kapuloille, otti oman, pureskeli, tiputti, kierteli vähän ja otti oman ja toi.

Kauko-ohjaus - 0
Kaksoiskäskyjä ja etenemistä. Down-käsky oli täysin hukassa.

Metallinouto - 9
Taas se lensi sivuun! Vieläpä ihan seinän viereen, mistä Sinna ei heti nähnyt sitä. Etsi aikansa ja toi. Pistemenetys hitaasta tuonnista sivulle (kaartaa laivamaisesti).

Kokonaisvaikutus 9

Pisteitä yhteensä 173, ei tulosta. Tuomarina Anne Nokelainen.

Semmoinen. Ei noista nollista kyllä osaa masentua, kun katsoo kokonaisuutta. Noi muut pisteet on hirmu hyviä, eli muut osa-alueet kun saa kuntoon niin ehkä se ykköstuloksen saaminen ei olekaan niin vaikeaa. Treenilistalle menee nyt ehdottomasti ruudun oikea paikka sekä nuo kaukot. Ei olisi pitänyt sekoittaa sitä kaukojen pakkaa ennen koetta, varsinkin kun omalla sekatekniikalla ne kaukot on menneet ihan nätisti, kyllä niillä pisteitä saa. 

Tunnarilla kokeiltiin ihan uutta tekniikka kokeessa ja tuodaan se nyt treeneihinkin. Ennen omaa vuoroa tehtiin muutama tunnari sivussa, Sinna kun selvästi reagoi tunnarissa vieraisiin paikkoihin. Vaikka tunnarista tuli nolla, oli se kuitenkin Sinnan tunnariksi siisti. Meillä kun on ollut kokeita, missä sitä omaa ei ole tuotu edes mulle, niin tuo oli suuri edistysaskel siihen. Ehkä tästä liikkeestä saadaan vielä joskus siisti, vaikka se välillä vaikealta tuntuukin. 

Mitä omaan kisajännitykseen tulee, niin en saanut sitä pois purettua. Perjantai-iltana oli hyvä fiilis ja vielä lauantaina aikasinkin aamulla, mutta matkalla koepaikalle se iski. Vähän laantui koepaikalla ja kehään meninkin suht rentona. Se kun Sinna kuunteli vain ja ainoastaan mua, eikä haksahtanut kanssakilpailijoiden käskyihin, nosti sitten taas jännityksen huippuunsa. Piilon kaksi minuuttia meni siihen että tasasin itseäni. Se on jännä, että nykyään tuo jännitus näkyy jalkojen tärinänä. Kehä tehtiin kolmessa osassa ja vielä viimeisessäkin setissä, loppuvaiheessa, jalat tärisi kehässä. Omituista, pitää taas miettiä kikkakolmosia tuohon. 

Sunnuntaina mentiin treeneihin normaalisti, mutta keskityttiin iloiseen tekemiseen. Ruudun oikeaa paikkaa, tunnaria, kaukoja ja eteenlähetystä. Kriteereistä pidettiin kiinni mutta sitten leikittiin paljon. Molemmilla oli hauskaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti