maanantai 30. lokakuuta 2017

Ensilumi

Syksy on mennyt pidemmälle ja sitä myötä pimeyskin lisääntyy. Meidän uuden asuinpaikan luona ei katuvaloja niin paljon ole, joten heijastimet ja valopannat on otettu meidän kodissa ahkeraan käyttöön. Itsekin olen alkanut pukemaan ihan heijastinliiviä päälle, se näkyy niin paljon paremmin kun pelkät heijastimet.

Valoisuutta toi viime torstaina satanut ensilumi, voi kuinka tervetullut se olikaan! Odotin että lumi olisi satanut jo ke-to yönä, mutta vasta torstaiaamuna alkoi hiljalleen ripotella. Aamulenkillä lunta oli niin vähän, ettei Nessie sitä vielä noteerannut, mutta töiden jälkeen pääsiksin tutustumaan reilumpaan lumipeitteeseen. Aluksi järkytys, selkä katkarapuna käveli jäykin jaloin pitkin pihaa, sitten kun tajusi että kaivuumahdollisuudet on laajentunut niin lumesta otettiin ilo irti. Eipä siitä mitää hillittömiä riemuhepuleita saanut, mutta ei ainakaan inhoa sitä niin syvästi kuin Sinna. 

Sinnalle tämä kylmyys ja kosteus on nyt ollut tosi hankalaa, ulkona ei suostuisi oikein liikkumaan ja sekin vähä selkä köyryllä. Lauantaina käytiin metsässä, oli kunnolla puettu mutta saahan sen olon kylmäksi kun lunta syö 😒 Ei oikein ole Sinnan keli. Viime torstaina oli taas tokon jatkokurssi, olen nykyään osallistunut siihen siten että Nessie on alussa max. 10 min ja Sinna sitten lopputunnin. Sain repiä Sinnan autosta ulos, niin paljon se ulkona oleva märkä valkoinen kauhistutti. Itse tunnilla oli kuitenkin reipas. 

Tosiaan, tuo kurssi oli alunperin pelkälle Nessielle, mutta käytiin sitten Huotarin Oilin yksärillä ja huomattiin että Nessie ei tällä hetkellä kestä pitkäkestoista treeniä. Aloitettiin ihan siitä että max. 2 min hauskanpitoa ja sitten pois. Koska tuo kurssi on tunnin verran suht aktiivista toimintaa, niin sain luvan ottaa molemmat koirat mukaan. Sinnalle tuo on tehnyt todella hyvää, touhuta keskellä vieraita koiria. Välillä on vähän ahdistanut, mutta suurimman osan ajasta on polleena kun pääsee tekemään töitä. 


Jotta elämä ei olisi pelkkää tokoilua ja kotielämää, niin käytiin eilen Nessien kanssa Lahden epävirallisessa pentunäyttelyssä. Nessie oli ilmoitettu 5-7kk ikäryhmään ja tuomio oli tämmöinen:

"Hyvin naisellinen 6kk neiti. Kokonaisuuteen nähden hieman pieni pää. Hyvä purenta, silmät ja korvat. Riittävä raajojen luusto. Runko vielä vähän kevyt. Hieman niukasti kulmautunut. Liikkeet takaa ok, edestä vielä epävakaat".

Hyvin tyytyväinen olen arvosteluun, se on juuri sitä mitä oli odotettavissa. Sen sijaan suurena yllätyksenä tuli Nessien käyttäytyminen. Niillä treenimäärillä mitä misseilyä on tehty, en odottanut noin nätisti käyttäytyvää pentua. Hienosti odotteli sen tunnin omaa vuoroa ja kehässä kulki ilman suurempia pomppimisia. Odotteluajaksi kehässä otin sen perusasentoon sivulle, ei kai sillä ole väliä miten siellä odottaa... Nyt Nessie saa kasvaa lisää, seuraavaan näyttelyyn voisi taas mennä jos semmoinen lähelle osuu. Näyttelyt ei ole koskaan ollut mun juttu, mutta on se kiva saada eri kasvuvaiheissa arvostelu siitä miltä näyttää. Sekä kiva nähdä muita staffeja, mun vertailukohtana kun on pienen pieni Sinna, niin Nessie on vaikuttanut ihan jättiläiseltä. Ei se semmoinen olekaan 😁



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti