maanantai 26. helmikuuta 2018

Alkuvuoden ankea aloitus

Ihanat aurinkoiset päivät, kiiltävä hanki, mikä ihanteellinen kuvauskeli? Kyllä. Viikonloppuna oli ihanaa viimeinkin pitkän flunssasairastelun jälkeen mennä tarpomaan pitkin peltoa ja ottaa kuvia. Jotka sitten otettiin toisten koirista, koska omista ei siihen ole. Sinna nyt ihan siitä silkasta syystä, että -15 astetta on sille aivan liian kylmä keli lähteä aukealle pellolle. Mutta Nessie, meidän könkkäjalka :(

Pellolla on kivaa, vai mitä Sinna?

Pitkä ilo, josta tuli itku

Kaikki alkoi jo viime vuoden lopulla, kun kiinnitin huomiota siihen että kaksi peräkkäistä päivää kaverin kanssa leikkimistä tekee Nessiestä vähän könkän. Ei onnu, mutta kulkee kun olisi melonit kainaloissa. Ajattelin sitten että hangessa riekkuminen on raskasta, lihakset jumissa. Vähennettiin kaveririekkumisia yhteen kertaan viikossa. Ja sitten ne könkkäämiset oli niinä riehuiltoina, muuten ei.

Otin asian puheeksi Sinnan fyssarikäynnillä ja siellä tultiin siihen tulokseen että Nessiellä on ylirasitusta ja se viikko leikkihetkien välissä ei riitä palautumiseen. Joten leikkimiset kunnolla tauolle ja parannellaan. Harmillista, että tuolla käynnillä Nessie oli puhdas, mutta seuraavasta päivästä alkaen alkoikin sitten jokapäiväinen könkkääminen. Käytiin hierojalla, tehtiin pelkkiä remmilenkkejä, sitten koetettiin jo lepoakin. Parempaan suuntaan mentiin, mutta aina välillä sitä könkkää sieltä tuli.

Pari viikkoa sitten mentiin jo ortopedille. Siellä kopeloitiin koko koira ja reaktio saatiin vasemman jalan kyynärästä. Kyynärä ja olka kuvattiin molemmin puolin, ei mitään huolestuttavaa. Kaksi viikkoa lepoa, ei hyppimistä, liukastelua, ei riehumista. Rauhalliseen tokoiluun oli onneksi lupa. Harmi vaan, että itse olin tuolloin kovassa flunssassa, joten se energinen juniori siinä kaverina oli aika kamalaa. Ihan mahdotona pitää hyppimättä, sillä siinä vaiheessa kun on estetty kaikki paikat minne voi hypätä, niin Nessiehän hyppi päin seiniä. Kirjaimellisesti. 
Meidän sairastupa (Sinna tosin ei sairas ollut, mutta vietti kyllä eniten aikaa peiton alla)

Kun hyppiä ei saa niin liutaan sitten

Tuona aikana oli myös näyttökoe piirin nuorten koirien tokorinkiin. Menin sinne jo valmiiksi luovuttaneena, sillä viikon sairastelu + ylienerginen koira ei ole hyvä yhdistelmä. Eikä se ollut. Liian vaikeita juttuja oli vielä meille vaikka oltaisiinkin oltu normaalissa kuosissa. Ei saatu paikkaa, mikä ei kyllä tullut yllätyksenä kun näki tason paikan päällä. Onnea paikan saaneille, ne tuli ansaitusti!

Eilen oli sitten kontrollikäynti ortopedin luona. Taivuttelussa ei tullut mitään reaktiota ja ihme kyllä, lähes koko kaksi viikkoa Nessie oli ollut könkkäämättä. Lähes, sillä jostain kumman syystä könkkäystä oli viime perjantaina illasta, jolloin ohjelmassa Nessiellä oli ollut pari tuntia autossa istumista. Siihen reagoi. Tuon takia päädyttiin ottamaan ct-kuvat molemmista kyynäristä, sekä olista. Se 45 minuuttia mitä odotettiin, oli kyllä täynnä vaikka minkälaisia kauhukuvia. Huoli taisi paistaa kasvoilta, kun eläinlääkäri heti mut nähdessään kertoi että mitään ongelmaa ei löytynyt. Käytiin kuvat läpi ja siellä näkyi täydelliseltä näyttävät kyynärät ja olat. Aivan loistouutinen! Nyt sitten seuraava osoite on fysioterapia, mistä toivottavasti löytyy nyt se lopullinen syy. Liikuntaa saadaan kevyesti lisätä ja tietenkin edelleen tokoilla (rauhallisesti). Iso kivi vierähti sydämeltä, kun tietää nyt että luuston osalta kaikki on kunnossa. 


Huoli Nessiestä ja jatkuva vahtiminen on vaikuttanut ikävällä tavalla Sinnaan. Treenaamaan ei ole päästy normaalisti, pienet kotitreenit ovat olleet lähinnä paikallaolon vahvistamista yhdessä Nessien kanssa. Kivaa kisafiilistä käytiin kuitenkin hakemassa rallytokon epiksistä ja nyt mennään ihan virallisiin kisoihin. Jännää! Rallytokon avulla koetan saada kisakokemukset takaisin iloisiksi ja tarkoituksena olisi samalla vahvistaa niitä tokon liikkeitä, missä Sinna työskentelee musta kaukana. Olen vähän kehitellyt teoriaa siitä, että Sinnalla voisi olla epävarmuutta noissa kaukana työskentelyissä sen takia, että nuoresta pitäen on keskitytty siihen lähellä treenaamiseen. Katsotaan tuoko tämän teorian korjaaminen tulosta :)



1 kommentti:

  1. Huhhuh nää on aina kauheita, ja sitä kuvittelee kaikenlaisia... Mut onneksi on nyt ihan mustaa valkoisella, että luusto on kunnossa <3 Toivottavasti Nessiekin pääsee pian taas tositoimiin.

    VastaaPoista