torstai 17. marraskuuta 2011

Sirkushuveja


Tai ainakin siltä tuntui   Katselin eilen päivällä Sinnan kisavideoita ja huomasin hyppyteknillisesti ongelmia: lähdössä Sinna jää todella matalana istumaan, jolloin ensimmäiselle esteelle mentäessä Sinna on vielä niin matalana että se eka rima tippuu. Eli istumisasentoon pitää kiinnittää huomiota, samalla päätin että opetan Sinnan tulemaan mun jalkojen väliin istumaan. Kuulostaa helpolta eikö? Vielä helpommalta tuntuu, kun ajattelin että kosketuskepillähän tämän asian opettaa helposti, kohta se jo osataankin. Asenne alussa siis kohillaan! Opettelun ilosta Milja sai luvan opetella saman homman.


Pilkotaan namit, otetaan naksutin ja kosketuskeppi. Koirat näkevät kosketuskepin, sekoavat. Milja portin taakse odottamaan vuoroaan. Pidetään kosketuskepin pää visusti piilossa, että saadaan Sinna pysymään hetki aloillaan. Sinna istumaan, selkä Sinnaan päin, jalat hieman haara-asentoon ja sitten kosketuskepillä houkutellaan Sinna oikeaan kohtaan. Ensimmäinen kerta oli tehokas varoitus, sieltä tulee hirmuisella vauhdilla musta tornado joka syöksyy kosketuskeppiin kiinni. Eli nopeaus on valttia. Pari toistoa, kosketuskeppikäsi toimii valon nopeaudella. Nenä osuu kepin päähän, naks ja keppi pois. Tämä kaikki tapahtuu lähen sadasosasekunnissa. Täytyy olla kerrankin ylpeä siitä että mä olin nopea!


Muutaman toiston jälkeen Miljan vuoro. Pieni musta tornado on nyt iso musta tornado. No, tornado kuin tornado. Milja hiffasi asian Sinnaa nopeammin (!!!) ja pari toiston jälkeen pystyin jättämään jo Miljaa kauemmaksi. "Väli"-käskyllä Milja syöksyy, tekee lukkojarrutuksen persiillään mun jalkojen väliin. Naks ja nami. Aivan käsittämätöntä. Pari kertaa molempien kanssa, Milja osaa homman aika hyvin, Sinna jotenkuten. Kiihkoa enemmän kuin tajuamista.


Koska into oli molemmilla vallan pursuilevaa, tehtiin siinä sitten muutakin. Noutoa sekä puulla että metallilla, kaukoja. Milja oli vallan päheä, palautti metalliakin laukalla. Sinnan kanssa pähkittin puukapulan kanssa ja havaitsin palautusvaiheen epävarmaksi. Lopuksi paikallaoloa molemille häiriöllä. Päheitä likkoja. Vaikka Sinnan kanssa hieman harmittikin kapulavastoinkäymiset, niin kaiken kaikkiaan ihan huipputouhua eilen. En ihan heti muista milloin olisin naureskellut treenien jälkeen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti