Sinna treenaa

Tokoinnostus on iskenyt nyt kunnolla, kun eilenkin käytiin treenailemassa. Suunnitelmana oli treenata pelkkää häiriötreeniä ja käyttää hyväksi agilitykentän hulinaa, mutta koska Vuokko oli rakentanut merkin ja ruudun niin käytettiin niitäkin sitten hyväksi. Merkkinähän olen viime aikoina käyttänyt tämän näköistä kartiota ja ulkona se on ollut huono. Vuokon olivat fiksumpia, joten testasin niillä kiertoa ja ei mitään ongelmia. Onneksi kokeessa ei vissiin saa olla noita mun kartioita ainakaan merkissä ja ruudussa, joten voi vähän hengähtää sen suhtee. Kyllä se Sinna siis sen kierron osaa. Ruutukin yllätti. Vaikka oli ollut tarkoitus aloittaa pienestä ruudusta, niin lähetin kyllä ihan oikeaan, siinä oli ruutunauhatkin. Ja sinnehän pieni possu sujahti niin kuin kuuluukin. Vähän meinasi hakeutua vasempaan reunaan, mutta parin keskelle tehdyn palkkauksen jälkeen hakeutui oikeaan kohtaan. Hirmu pätevä.



Näiden hummailuiden jälkeen hakeuduttiin sitten sinne agikentän sekaan, siellä oli sopivasti radan rakennus käynnissä. Jätin Sinnan siihen viereen paikkamakuuseen. Kentällä pyöri myös lastenvaunut, joten Tuula sai sitten niillä lastenvaunuilla häiriköidä. Pientä ympyrää Sinnan ympärillä, hitsi kuinka hyvin Sinna pysyi! Selvästi ihmetteli että mitä tapahtuu, mutta ei noussut. Tätä ei kovin pitkää tehty, siirsin Sinnan kauemmas ja otin paikallaolon kauempaa. Ei mennyt heti kunnolla maahan, jäi kyynärät ilmaan ja vähän ajan kuluttua nousi vielä ylemmäs. Huusin kauempaa ja sen jälkeen pysyi hyvin.



Loppuun vielä häiriöseuraamista. Seurauttelin ihmisten ohi ja lopuksi Tuula käveli melkein päin (tilanne joka oli viime kesän kokeessa). Muutamassa melkein kosketus-ohituksessa Sinna vilkasi ohittajaa, mutta parin huomautuksen jälkeen keskittyi tekemiseen. Nämä häiriötreenit on nyt tärkeintä ennen koetta kuuntelutreenin kanssa. Liikkeet tuntuu olevan kasassa, kunhan niihin keskitytään ja kuunnellaan. Eli tyytyväinen voin olla.