Tämä kesäkuu on ollut yhtä härdelliä ja sama touhu taitaa jatkua heinäkuunkin. Elokuussa alkaa loma, joten elättelen toiveita että silloin saa vain rentoutua. Saas nähdä.
Kaikki aika on tuntunut menevän muuton järjestelemiseen. Milja pääsee eroon rappuskävelystä ja muutamme taloon, missä ei rappusia tarvitse kävellä ja oma pihakin löytyy. Tavaroita on jo jonkun verran viskelty sinne sun tänne. Koirien aktivointi on jäänyt tosi vähälle. Lisähankaluutta toi oma sairastelu, kun olkapään pirulainen meni tulehtumaan ja oli niin kipeä ettei koko kättä voinut käyttää. Se teki stopin muuttotouhuille, mutta ei myöskään käynnistänyt koirien aktivoimista. Puuh.
Jotain pientä kuitenkin Sinnan kanssa ollaan yritetty omassa pihassa tehdä. Suunnitelman mukaan kuitenkin, eli kaukoja, pysäytystä ja noutoja. Kaket tuntuvat katastrofaalisilta, etenee ihan hirmuisesti lähemmäs. Eli takapalkkaa pitää koettaa, kunhan vain löydän kaiken kaaoksen keskeltä namialustat (jotka ovat harvoin käytössä). Käsimerkkien mukaan tuonti on myös tuonut hieman ongelmaa.
Luoksetulon pysäytystä ja noutoa aloin kumpiakin rakentamaan merkin avulla. Eli laittelin kiertämään merkkiä ja pysäyttelin. Noutoa tehtiin kuunteluharjoittelumiasesti, eli heitin kapulan lähelle merkkiä, käskin noutamaan, nostosta lähetin kiertoon ja sitten luokse. Merkin kierron jälkeen naksaus ja nami, jolloin mun luokse tuleminen ei painestanut ja kapula säästyi puremiselta. Tämä tekniikka on itseasiassa toiminut, joten tässä oon uskaltanut käyttää jopa puukapulaa. Välillä lähetin eka kiertämään ja sitten vasta saa ottaa kapulan - hyvää kuuntelutreeniä samalla.
Yhden ongelman tässä huomasin eilen. Sinna mielellään pysähtyisi jo merkille ja silloin kun hihkaisen jee! niin tulee vasta. Joten sitten se meni kapula suussa ja seisoskeli siellä merkillä. Vaihdoin pelkkään leluun, eli kiertämisestä kunnon riehumista. Toimi niin kauan, kunnes otettiin kapula. Ja kapula voittaa lelun, joten viis siitä. Vaihdoin namiin ja vauhti palasi. Itseasiassa olen sortunut houkutteluun. Heitän kapulan, näytän namia Sinnan nenän edessä, käsken hakemaan ja houkuttelen namin avulla sivulle. Hämmästyttävää kyllä, tämä toimii. Sinna ei pureskele kapulaa ollenkaan. Yleensä houkuttelut ei toimi meillä, mutta nyt ihme ja kyllä toimii.
Miljan puuhastelu on ollut tosi vähäistä. Yleensä Sinnan kanssa treenailun jälkeen Milja tekee pientä namietsintää pihalla, siinä kaikki mitä saa tehdä. Kipulääkkeistä jätin Metacamin pois pari päivää sitten ja sen myötä Milja on muuttunut entistä pirtsakammaksi. Nyt ongelmana on se, että miten pitää koira rauhallisena, kun se juoksentelee ympäri kämppää lelu suussa ja riehuu.. Pitää koettaa miettiä rauhoittavia aivotyöskentely tehtäviä. Se on hankalaa, koska kun Milja alkaa tekemään jotain, se tekee sen 110% ja innolla. Ja se on taas tällä hetkellä kiellettyä. Siis se yleinen intotohotus. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti