BH Alkéstis Magicblack!



Kuva: Mari Ali-Raatikainen

 Ennakkoepäilyistä huolimatta Sinna sai nimensä eteen lisää kirjaimia. Epäilyjä ei ollut koiran taitoja kohtaan, vaan säätä. Sunnuntaiksi kun oli luvattu koko päiväksi sadetta ja paikkamakuussahan Sinna ei silloin pysy. No, sade pysyi poissa, mutta sää oli silti hyvin tuulinen ja syksyinen.

Pariksi saimme Heidin ja sheltti Daron, tuttu tyyppi Sinnalle. Sinna oli parin ensimmäinen, joten me aloitettiin sitten ensin tottisosuus. Kaaviota olin tankannut viikolla jonkin verran, aamulla luin viimeiset kerrat ja ennen koetta kävelin kerran kaavion. On se helppo, ainakin ilman koiraa :D Ja olisi se ollut helppo, jos askellaskut eivät olisi menneet sekaisin käskyjä antaessa. Seuraamisessa tuli lisäksi lisäkäskyjä, kun hihnaseuraamisen aikana Sinna hieman haahuili ja itsepintaisesti haisteli yhtä kohtaa maasta. Vapaanaseuraaminen oli jo parempaa ja osasin väistää tuota hajukohtaa.

Vaikeuksia kenttäosuudessa tuli henkilöryhmässä. Ryhmässä kun oli tuttuja, niin hieman jännitti hyppääkö Sinna jonkun syliin. Päätin sitten olla fiksu ja kiertää ensimmäisenä sen ihmisen, jota Sinna ei ole tavannut - virhe, koska tietenkin uusi ihminen pitäisi moikata. Hieman hamuili sinne suuntaan, onneksi uskoi tiukkaa käskyä. Toinen vaikeus oli sitten paikallaolo. Pysyi kyllä nätisti, mutta voi sitä ininän määrää. Toisaalta ravikilla tuuli oli hirmuinen, joten varmasti oli kylmä siinä pitkän makuun aikana.

Kaupunkiosuudella ei mitään ongelmia ollut, Sinna tepasteli vierellä ihan kiltisti, tosin aluksi lähti höyryveturina eteenpäin mutta tässäkin käskytettynä uskoi ja meni nätisti. Ei piitannut autoista, ihmisistä eikä toisista koirista. Ihmisryhmän eteen piti laittaa istumaan ja yllättävän hyvin sen teki.

Lopputuloksena kumpikin osuus hyväksytty, BH Sinna :)

BH poseeraus, kuva taas Marin ottama