keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Töktok

Taas tiistain tokot. Ravikilla tuuli hirmuisesti, siitä huolimatta rakensin urheasti merkin ja ruudun. Lähetin Sinnan pari kertaa merkille, sitten merkiltä ruutuun. Juuri kun pääsi ruutuun asti niin tuulenpuuska yllätti ja kaatoi kaikki merkit. Onneksi ruudussa oli targetti jota Sinna keskittyi repimään, niin ei edes huomannut ympärillä lenteleviä kartioita... Juu, ei tuulisen sään harjoitus noilla kartioilla. Tyydyin kasaamaan kartiot yhdeksi merkiksi, siinä sitten pysyivät pystyssä.

Eli sitten vaan merkin kiertoa ja sieltä luoksetulo pysäytystä. Ja voi että, mä en sitten ikinä saa sitä pysäytystä aikaiseksi. Heitin palloa, pysähtyy kyllä pallon lentäessä, mutta ei se sitä tunnu tajuavan. Haaveena olisi siis semmoinen kunnon pysähdys, eikä semmoinen että "ai merkki tuli, no hiljentelenpä tässä sitten kaikessa rauhassa". Puuh. Lyhyeltä matkalta käsky toimii jotenkuten. Pitääkö tästä siis päätellä että käskysana ei ole vielä tuttu? Varmaan. Eli taas se hiljaa hyvä tulee ajatus pitää kytkeä päälle.

Väliin pitkää seuraamispätkää saumanamilla, meni hyvin. Vähän vilkuili tuulen huminaa, mutta vähän. Sitten noutoa. Ja voihan kapula, miksi mä en saa itsestäni niskasta kiinni ja treenata sitä pitämistä kotona. Se meinaan on taas huonontunut, rouskis vaan. Ei auta vaikka huomautan, rouskuttaa vaan. Kumma kyllä tällä kertaa toimi patukkapalkkatreeni, eli heitin kapulaa ja nostosta huudan jes! ja sitten heilutan lelua. Sinna juoksee lelulle nätisti kapulaa suussa pitäen ja irroittaa sen "kiitos" käskyllä. No, edes joku asia sitten toimi...

Lopuksi testasin vielä luoksetulossa maahanmeno pysäytystä, se toimi yllättävän näpsäkästi. Sinna menee vaan tosi hitaasti maahan, silleen nätisti että tassukarvat pysyy ojennuksessa. Pitänee kysyä siitäkin sitten sunnuntain koulutuksessa.

Loppuun vielä video meidän bh-kokeesta, kiitokset Terolle kuvaamisesta! Hihnaseuraaminen on aivan kamalaa ja pitkällä suoralla on molemmissa paikoissa joku mielenkiintoinen haju (joka ei kyllä saisi haitata). Mutta tärkeintä musta noissa on fiilis - Sinna kulkee iloisesti häntä heiluen :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti