Perjantaina aloitettiin jo aamusta reippaasti, lähdettiin Tuulan mukaan jäälle, missä Sinna sai temuta Alman ja Vidan kanssa. Alman kanssahan Sinna on pennusta alkaen ollut hyvä kaveri, Vida sen sijaan ei ole ollut niin kiva. Mutta nyt se yhteissävel Vidankin kanssa löytyi ja leikkiminen maistui.
![]() |
Sinna ja päätön karvakasa |
Lauantaina oli taas sukulointia ja ylensyömistä, sen jälkeen oli rentouttavaa lähteä juoksuttamaan taas jäälle - lenkitys helpompaa kun toiset koirat hoitaa sen homman ja itse voi taaperrella rauhassa.
![]() |
Kuva on kyllä perjantailta, mutta meininki oli ihan samanlaista |
Sunnuntaina oli sitten vuorossa mun treenienvetovuoro, joten Lahden reissu edessä. Koska treeneistä oli moni jäämässä pois, niin otin Sinnan mukaan tokoilemaan. Ennen treenejä käytiin Marin ja Vennin kanssa palpasessa pikalenkillä, sen jälkeen sitten hallille. Koko talven oon kaivannut kunnolla tokoilua ja nyt kun siihen sai keskittyä niin tuntui että koko pakka on täysin hajalla. Kierrokset olivat korkealla kun tehtiin agilityesteiden keskellä, joten ongelmia tuli siellä sun täällä. Kaukot olivat aivan kauheat, joka vaihtoa Sinna säesti ties millä ulvaisulla. Tätä se on tehnyt kyllä agitreenien ohessakin, joten ehkä on parempi jättää kaukot treenamatta agilityn kanssa.
Oli treeneissä jotain hyvääkin. Ruutua tehtiin pitkästä aikaan, muutama suora lähetys ilman palkkaa ja muutama palkallinen. Hyvin meni, vaikka lähellä olikin agilityesteitä. Seuraaminen oli hyvin reipasta, tosin edistävää. Mutta mieluummin niin päin. Luoksetulon pysäytys oli yllättävän hyvä, tosin en meinaa millään muistaa mikä se käsky siinä oli - pitänee kaivaa se tästä blogin kätköistä. Mutta ihan hukkaan ei treenit menny, ajatellen että vuoden ensimmäiset _kunnon_ tokotreenit.
Maanantaina oli tarkoitus mennä metsään Sinnan kanssa, mutta se muuttuikin remmilenkiksi. Sinna on nyt vapaana juoksennellessaan syönyt ihan älyttömästi lunta ja se näkyi su-ma yönä kunnon närästyksenä. Eli metsälenkit ovat nyt pannassa niin kauan kun tota lunta on paljon. Ikävä juttu, mutta kun ne kiellotkaan ei mene perille tossa asiassa, niin paljon mukavampi se on lenkkeillä remmissä. Eiköhän noi lumet kuitenkin suht pian sula.
Sunnuntai-iltana molemmat koirat sai pienen tokohetken. Sinnan kanssa oli jäänyt sunnuntain treeneistä vaivaamaan hitaat maahanmenot. Nyt sitten otin ihan perusasentoon, käskin maahan ja siitä samantien lensi palkka. Pitää nyt tehdä muutama kotisulkeinen näitä, josko siihen tulisi nopeutta. Sitten otettiin kaukoja, ihan vain todetaksemme että ääntely on agilityesteiden aiheuttaman korkean vireen ongelma, sillä nyt Sinna oli hiljaa. Loppuun vielä yksittäistä tunnarikapulaa. Tunnarille Sinna juoksee nopeaan, mutta palautus ei ole yhtään nopea. Palautuksia siis treeniin.
Milja teki muutaman pätkän seuraamista sekä kaukoja istu-seiso. Palkkana oli iki-ihana narupallo, jonka se kävi varastamassa Sinnalta. Varastettu palkka paras palkka :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti