Maanantaina oli taas Kouvolan reissu, molemmat koirat sai akupunktiota. Miljan kuukausiakupunktio ja Sinnan viimeisiä hoitoja siihen tapaturmaan liittyen. Oltiin paikalla hyvissä ajoin ja päästiin vastaanotollekin vähän aikaisemmin. Ensin Milja, jolta myös kuunneltiin sydän ja keuhkot. Ei mitään ihmeellistä niissä :) Milja liike oli hyvää ja selkäkin vaikutti hyvältä. Sen sijaan oikea ranne oli vähän arka, liekö formula-autoa leikkiessään sen satuttanut (tai sitten sohvalta pois hypätessä käsinojan kautta, tai tai tai...). Piikit kuitenkin tuttuun tapaan tuli selkäänkin, niiden lisäksi se kipeä ranne sai hoitoa. Piikkien laittamisen jälkeen Milja nostettiin lattialle patjalle naatiskelemaan hoidostaan ja Sinnan vuoro.
Mä toivon, että Sinna joskus Miljan tapaa rauhoittuu noihin hoitotilanteisiin. Aika on kullannut muistot Miljan kohdalla, kyllä se aikoinaan on ollut tosi karsea. Mutta ikä tai tottumus, jompi kumpi auttoi ja Miljasta tuli fiksu. Sinnan kanssa sitä odotellaan.
Sinnalla oli siis kolmas akupunktiokerta. Ulkona liikettä katsoessa pompotti oikeaa takajalkaa - vanha vaiva, joka on jo saatu kerran pois mutta nyt tapaturman myötä tuli takaisin. Kyseessä on ns. terrieripomppu sen jalan kanssa. On tutkittu ja kuvattu silloin 2010 ja sama nyt syksyllä - jalassa ei ole mitään vikaa. Fysioterapian avulla siitä silloin päästiin eroon, joten luulisin että se voi johtua jumeista ja epätasapainosta lihaksissa (mutta nämä arvailuja). Pöydällä tutkiessa siinä takajalassa oli vähän kireyttä, samoin kun selässäkin. Piikkejä siis niihin sekä myös etujalkoihin närästyspisteisiin. Kyllä, närästys on hiema pahentunut, kun lumen tulon myötä Sinna syö lunta! Idiootti, harmittava tapa. Nyt mennään natsikurilla lenkit.
Piikkien laitto oli taas kamalaa. Pidin kiinni päästä sen ajan ja sitten Sinna järkyttyneenä seisoi hetken aikaa, kunnes kykeni ajattelemaan istumista. Pyydin maahan, yritti, mutta sitten tajusi että "mulla on ne neulat tuolla takana!!!" ja pomppasi takaisin ylös. Päädyttiin siis istuskelemaan se 20 min minkä ne neulat olivat. Jälleen kerran hoito tehosi molempiin, vaikka Sinna kaikkensa yrittääkin ettei tehoa. Kouvolasta poistuttiin siis rennoin oloin, ainakin koirilla :)
Tiistai-iltana päätin lähteä hallille hieman treenaamaan asioita, mitkä on agitreeneissä alkaneet vaivaamaan. Yksi ohjauskohta viime treeneistä, puomia ja keppejä. Rakentelin nuo ja sitten aloitettiin. Ensin puomia, piti siis testata mimmoinen se pysäytyskontakti nyt on. Ja kyllähän Sinna siihen pysähtyy. Kestää jopa erilaista häiriötä siinä, sekä täysillä ohijuoksua. Ei kyllä juokse täysillä kontaktikohtaan, vaan himmailee, mutta en anna sen ainakaan vielä häiritä. Etupainoinen koira, joten parempikin että pysähtyy rauhassa.
No se ohjauskohta. Sain siihen viimeksi hyvän neuvon jo oman treenivuoron päätyttyä, niin en päässyt kokeilemaan sitä silloin. Nyt kokeilin ja sehän onnistui jo ensimmäisellä. Pari toistoa ja todettiin toimivaksi. Tein kyllä siinä sitä mikä oli alkuperäinen suunnitelma siihen, jotta saadaan puolivalssiakin harjoiteltua. Pikaisesti ja mukavasti.
Koska olin ollut niin nopea ja tehokas, niin lopuksi vielä keppejä eri kulmista lähettäen. Sinna on kyllä hirmu pätevän fiksu likka, kun se osaa niin paljon. En mä mielestäni sitä oo noin hyvin kouluttanut :D Kepeissä siis jyrkistäkin kulmistä lähetys onnistui, ongelmia tuli ainostaan siitä kun lähetin kepeillä jotka oli mun oikealla puolella. Silloin saattoi mennä vasta toisesta välistä sisään. Lisää treeniä siis vaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti