Korvat kuulolla

Viime keskiviikon koulutuksen jälkeen ollaan lähes päivittäin nyt treenattu sitä kuuntelua. Fyssarin jälkeen oli to-pe vapaana, mutta lauantaista lähtien joka päivä treeniä. Lauantaina Sinna yllätti mut osaamalla jo ekalla kerralla pysähtyä hienosti. Selvästi oli pari päivää miettinyt että mitä me viimeksi tehtiinkään. Tiistai-iltana agilitytreeneissä oli meillä kunnon ilonaihe - Sinna juoksi agitreeneistä kuumenneena (ja esteiden seassa!) sinne lelulle ja pysähtyi niin kuin pitikin. Voi vitsi kuinka pätevää.

Eilen sitten oli taas koulutuspäivä. Halliin mentiin sisälle hallitusti sivulla, omaa vuoroa odotettiin käy siihen-käskyn alaisena. Siitä sivulla seuraten treenialueelle, missä otin sitten vasta manttelin pois päältä. Näytettiin ensin meidän viikon harjoittelun tulos - toimi. Kerran Sinna possuili menemällä lelulle asti, mutta huomasi samantien että hitsi, ei näin pitänyt tehdä. Huomaa että palkanvaihto ja eri treenipaikka vaikuttavat. Vaikka tämä treeni oli hyvin palkitsevaa, ei sitä kannata tehdä usein. Vain silloin, kun tuntuu siltä että Sinna on räyhäasenteella korvat tukossa. Nythän Sinna oli aivan eri koira kun viime viikolla. Oli hyvin kuulolla, tarkkaili jatkuvasti mua "mitä tehdään nyt!" ilmeellä. Aika siistiä :)

Katsottiin sitten seuraamista, se kun viimeksi oli semmoista puolihullua sähläämistä. Ensimmäisenä sain huomautuksen että liikkeestä seisomisessa otan askeleen vasemmalle. Veikeää, en oo ite tajunnut. Sen jälkeen tehtiin pari kertaa niin että pysähtymisessä astunkin oikealle, jolloin Sinna joutuu itse korjaamaan paikkaa. Lisäksi pysähtymisissä Sinna ei ole tarpeeksi nopeasti tulossa perusasentoon, vaan päätyy pari askelta eteen, josta korjaa sivulle. Sitä lähdettiin korjaamaan siten että tein äkkipysäyksiä ja Sinna mennessä eteenpäin heti äpäp-kielto. Kehu oikeasta paikasta ja uudestaan liikkeelle. Eli ideana se että saadaan "käräytettyä" koira väärin teosta ja korjattua oikeaan. Toimi, Sinna alkoi korjata koko seuraamispaikkaa, oli vielä aktiivisempi ja pysyi kartalla mun pysähtymisistä. Seuraamisharjoite kotiläksyksi.

Luoksetulon pysäytystä. Tässä kohdin pohdin sitä että onko meidän luoksetulon pysäytyksen toimimattomuus johtunut kuunteluongelmasta, mikä on hyvinkin mahdollista. Katsottiin tilanne, kun mietin käytänkö ääntä vaiko käsimerkkiä (käsimerkki siis normaalisti) niin ohjeeksi tuli molemmat. Mahdollisimman vahvat avut, jotta treeneissä aina koira pysähtyisi varmasti. Ja huomasi että ollaan treenattu sitä kuuntelua, sillä Sinna pysähtyi hienosti. Huomasi että oli sen verran epävarma että kun kehuin niin hiipi eteenpäin - mä olen niin vahva palkka. Takapalkkaa kannattaa siis käyttää paljon. Enemmän kuitenkin aina läpijuoksuja ja vähemmän pysäytyksiä. Tyyliin kaksi läpijuoksua - pysäytys - kaksi läpijuoksua. Saatiin myös ohjeet pysäytysleikkiin, mikä kannustaa koiraa aina juoksemaan kohti. Eli heitetään nami, kutsutaan, heitetään nami taakse. Käännytään ja kutsutaan taas, heitetään nami taakse. Välillä sitten se stoppaus siihen väliin. Muistettava tarkasti vapautus ja stoppaus käskyt. Tuon tapaista treeniä ollaan tehty aiemmin, mutta niissä tavoitteena on ollut se pysähtyminen, tässä tavoitteena se iloinen kohtijuoksu.

Lopuksi oli puhetta että ensi viikolla sitten tunnaria ja ehdin jo kehua että kyllä Sinna osaa pitää nätisti tunnarikapulaa. Piti sitten näyttää ja kapula laitettiin päreiksi. Hitsin vitsi, tuokin sitten katosi tässä kesän aikana. Nätisti pitäminen siis tämän viikon kotiläksynä myös, katsotaan saako sen kanssa yhtä hyviä onnistumisia.

Koska kamera on ulkoillut niin vähän ja teksti ilman kuvia on tosi puuduttavaa, niin täytekuvina on nyt keväisiä vanhoja kuvia :)