Viikonlopun jäljiltä olin ihan sekaisin koko meidän tokosta. Miten palkata, millä, koska ja muutenkin koko tunnetila tokossa veti ihan sekaisin. Siihen päälle ne varsin epäonnistuneet treenit, niin ei ihme että olin sekaisin. Niitä sitten käytiin läpi koulutuksessa ja keskusteltiin. Lähdetään nyt kokeilemaan sitä että korostetaan sosiaalista palkkaa, sekä annetaan runsasta namipalkkaa. Lelun käyttöä ei jätetä kokonaan pois, vaan sitä vähennetään. Nytkin tehtiin niin että alkukeskustelun aikana Sinna sai jäystää palloa. Mentiin tekemään harjoite, muutama toisto, sitten haettiin se pallo sieltä repusta (mennään hakemaan pallo, Sinna saa leikkiä pallolla) ja annettiin pallo suoraan nenän eteen. Sai jäystää sitä sen aikaa kun mietittiin/valmisteltiin seuraava liike, pallo pois ja reppuun. Tehtiin liike, annettiin pallo. Tällä kertaa se pallo ei vaan ollutkaan niin kiva, vaan Sinna plumpsautti sen takaisin reppuun ja oli silleen että hei mitäs sitten tehdään. Mullistavaa!
Liikkeinä käytiin eilen ruutua ja tunnaria. Ruudun epäilin olevan täysin hajalla ja pah. Sinne se käskystä ampaisi. Haukkuen tosin. Kävi epäilys, että onko mun valmistelu siinä paikalla ollessa (missä ruutu, mennään ruutuun) kuumentavaa. Tehtiin niin että kävelin hieman ikään kuin liikkeen aloitus paikalle, siinä sanoin että mennään ruutuun. Sitten perusasennossa en enää sano mitään. Laitettiin pari namia etutassujen eteen, ei vielä lupaa ottaa. Kun liikkuri ilmoitti "käsky" annoin luvan syödä namit ja lähetin ruutuun. Ensimmäisellä kerralla Sinna keskittyi niin syöntiin että hukkasi ajatuksen mitä tehdä ja lähti juoksemaan merkkitötsille. Uusinta ja sitten se ruutu löytyi ja se löytyi haukkumatta! Ideana on siis nyt saada se suu täyteen ruokaan ja rauhoittaa ja lähettää ruutuun. Tuntui toimivan, tätä jatketaan omissa treeneissä.
 |
| Sinnan mökkilelu päätyi pihlajaan :( |
Tunnaria sitten. Ensin tehtiin siten että menin itse keskelle hallia seisomaan. Toiselle seinälle vietiin esteiden sekaan piilotettu tunnarikapula ja mun selän taakse rakennettiin ihan kokonainen tunnari. Lähetin ensin etsimään omaa, etsi hyvin, mutta palautti rouskutellen. Siitä palkkasin, otin sivulle ja lähetin sitten "oikeaan" tunnaripaikkaan. Hyvin huono haistelu. Suu auki kävi jokaisen kapulan, paitsi sen oman. Otti lopulta väärän ja jäi siihen rouskuttelemaan sitä. Eli meillä on ihan todellinen ongelma nyt sen asian suhteen.
Otettiin sen jälkeen yhtä tunnaria siten että se oli piilossa yhden ufotötsän alla. Toi hyvin, rouskutellen. Laitettiin kolme tötsää, joista yhden alla oli tunnari. Edelleen haki hyvin. Sen jälkeen pelkkää yhden tuontia siten, että se tunnaritikku on heittomatkan takana. Namit nenän eteen, liikkurin luvasta lupa namien syöntiin ja sitten pidä-käskyllä tunnarilla. Nostosta uusi pidä-käsky. Hillitsi sitä puremista.
Nyt sitten meillä on kasa uusia tunnariharjoitteita.
- sitä tötsän alta etsimistreeniä (tai sitten metsässä tms. piilottamista). Siinä ei saa komentaa pureskelusta, vaan jee, loistavaa! kehut siitä löytämisestä. Ideana olisi päästä siihen että lopulta ne kehut voi antaa siitä kun on jo lähellä, parin metrin päässä
- yhden tunnarin tuontia pidä-käskyllä, siinä puututaan siihen pureskeluun. Kun alkaa toimia voi lisätä toisen, hajuttoman vierelle
- ja sitten ihan pelkkää pitotreeniä missä sitä ei saa purra yhtään
Näillä eväillä nyt sitten eteenpäin. Harmillista kyllä tuo tunnarijuttu ei nyt pääse heti jatkumaan, sillä Sinnalta poistetaan suupielestä näppylä lauantaina, joten vähään aikaan ei sinne suuhun mitään tikkuja tungeta. Toivotaan kuitenkin että operaatio ei vaadi tikkejä ja suu paranee nopeasti, päästään jatkamaan näitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti