tiistai 1. syyskuuta 2015

Kokeenomaista, treeniä ja ankaraa pohdintaa

Uutta voittajaluokkaa ollaan nyt rakenneltu ja maanantaina käytiin katsomassa miltä se näytti A-qilityn epiksissä. Osallistujia voittajaluokkaan oli neljä, joten saatiin kunnon paikkamakuukin. Yksilöliikkeet tehtiin kahden liikkeen välein, joten aika rankaksi muodostui koe. Hyvää harjoitusta kuitekin!

Tässä liikkeet arvosanoineen ja Oilin kommentein:

Paikalla makaaminen 2 min - 7,5
- Tuplakäsky maahan. Iso apu sivulle istumisessa.


Seuraaminen - 8,5
- Hyvä lähtö. Hieno tk. Hitaassa poikittaa. Vas. käännös vähän vaikea. Hieno kontakti. Peruutuksessa voisi miettiä rauhallisempaa tahtia.

Seisominen ja istuminen seuraamisen yhteydessä - 9
- Ohjaajan kävelylinja liian leveä (etäällä keskilinjasta). Jäävät voisi olla napakammat. Muuten ok.

Luoksetulo ja pysäytys seisomaan - 7,5
- Vahva vartaloapu maahan. Tuplakäsky luoksetuloon. Stop suht ok.

Ruutu - 0
- Ruutua ei löytynyt

Ohjattu noutaminen - 8,5
- Muuten hyvä, mutta otteen korjauksia sivulle tullessa. Löysä ote irroittaessa.

Tunnistusnouto - 7,5
- Ei ota heti omaansa, meni vähän hajuihin.

Metalliesineen noutaminen esteen yli hypäten - 9
- Voisi olla reippaampi. Ote löystyy kun ottaa kapulan pois.

Kauko-ohjaus - 6
- Tuplakäsky maahan, tuplakäsky istu. Koira etenee aika paljon.

Kokonaisvaikutus - 9
- koira tsemppaa hyvin. Vaikeat liikkeet näkyivät.

Yhteensä 222p. 
- Koiralla jotain kurkussa. Muista auttaa koiraa kisanomaisessa tarvittaessa.
Että semmoinen. Alku lähti tosiaan jo sillä että Sinna röhi kurkkuaan, mitä lie sinne vetäisi. Nuo mun antamat isot avut tuli yllätyksenä, en ole tiedostanut niitä ja pahat tavat on tulleet takaisin. Niistä nyt eroon! Luoksetuloa ennen näkyi taas häiriöherkkyys, mikä on tullut taas kun ei olla treenattu sitä. Aidan takaa kuului jotain rähinää ja Sinna jäi sitä kuulostelemaan, sen takia ei keskittynyt ensimmäiseen käskyyn. Nyt häiriötreeniä paljon.

Tuo ruutu.. Lohdutukseksi on todettava että sitä ei löytänyt moni muukaan koira, siniset ruutumerkit hämäsivät. Itse vaan en lukenut tilannetta oikein, vaan epäilin että pelleilee ja käskytin kovemmin. Löytyi se lopulta mutta hitsi silti :( Loppukoe menikin sitten vähän huonommissa fiiliksissä, laitoin myös sitä väsymyksen piikkiin. Raskas, pitkä koe.
Eilen sitten oli onneksi Oilin yksäri, missä päästiin käymään läpi tuo koetilanne. Oili oli myös suunnittellut mitä Sinna treenaa, joten kiva oli päästä heti korjaamaan virheitä. Ruutua sekä sinisin, että violetein merkein, lähellä seinää. Ennen ruutua luoksetuloa ja stoppia, muistuttelua (lähinnä mulle) siitä että jos alkaa himmailemaan niin sitten annetaan juosta läpi. Ruutua siten että kunnon valmistelut. Ja ne onnistui! Molemmat vaikein ruutumerkein, onnistui! Sipa oli hieno :)
Sitten tunnaria. Koin itse pienen ahaa- elämyksen episten jälkeen, kun katsoin että siinä käytettiin suoraan pakasta otettuja tunnareita. Mä aina hajustan tunnarit muilla ihmisillä ennen käyttöönottoa, kun semmoisen ohjeen olen joskus vuosia sitten saanut. Joskus treenannut hajustamattomilla ja silloin Sinna on ollut tosi pitkään kapuloilla haistelemassa, kuten nyt maanantainakin teki. Ja voi mua idioottia, kun en ole aiemmin tota tiennyt että kapuloiden kuuluu olla kokeissa aika hajuttomia. Muutenkin vaikea liike ja sitten olen treenannut sitä hajullisilla ja vienyt keskeneräisenä kokeeseen, missä on tilanne ollut vielä vaikeampi :(
No, tehtiin sitten tunnaria aivan uusilla ja se meni yllättävän hyvin. Haisteli ehkä vähän pidempään, mutta jo toisella toistolla oli reippaampi, eli ei siitä onneksi sen kummempaa ongelmaa saatu aikaiseksi. Palautuksessa on ongelmaa se että korjaa kapulaa sivulletullessa, sitä pitää nyt treenata erikseen. Eli haistelusta tullessa saa palauttaa nyt toistaiseksi käteen ja sitten erikseen sitä palautusta. Nämä treenit ei lopu :)

Lopuksi keskusteltiin koko koetilanteesta. Oili ei nähnyt niinkään ongelmana sitä että Sinna olisi väsähtänyt, vaan sitä mielentilan tippumista. Ruudun jälkeen koko homma oli ollut ihan pannukakkua, mielentilalta siis. Mun olisi pitänyt osata nostaa ylöspäin, mutta kun en osannut. Olen niin tottunut siihen että nyt pitää pitää se mielentila alempana, että nostaminen vaan käväisi mielessä mutta hylkäsin sen samantien. Nyt vaan mielentila treeniä lisää ja miettimistä siihen että miten valmistella mihinkin liikkeeseen mielentilan kannalta. Ja epiksiä vaan lisää, toivottavasti niitä nyt järjestetään tässä lähialueella.


Vaikka meni aika pohtimiseksi ja ei oltukaan edistytty niin paljon kun olin epäillyt, niin silti mieli on todella positiivinen. Enää tunnari ei vaikuta semmoiselta epätoivon suolta kun miltä se on pitkään tuntunut. Uutena liikkenä ohjattu nouto toimi äärimmäisen hyvin kokeenomaisessa tilanteessa, vaikka nyt kapulan pureskelua olikin. Nyt on hyvät neuvot takataskussa ja niiden avulla lähdetään viemään liikkeitä eteenpäin. Treeni-intoa syksylle on nyt vaikka ja kuinka :)

Kuvat on viime sunnuntailta, kun Sinna pääsi Myrtin kanssa metsäilemään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti