Ahkeraa treenaamista, kisaamista ja laiskottelua

Juhannusviikko sisälsi kyllä monenlaista toimintaa. Tiistaina heti treenien jälkeen jäin tokoilemaan, pitkästä aikaan häiriötreeniä ja samalla avoimen luokan liikkeiden läpikäyntiä. Ei niissä mitään ihmeellistä ole, maahanmeno saisi olla terävämpi ja nouto vähemmän rauskisrouskis, luoksetulon stoppi nopeampi. Mutta käytännössä kaikki liikkeet kunnossa. Paitsi niin, hyppyä ei kyllä treenattu. Ei kai sitä tarvi? :D

Keskiviikkona hurautettiin Mikkeliin agilitykisoihin. Kaksi lähtöä ykkösille, agility ja hyppy, tuomarina Tuija Kokkonen. Juhannusruuhka alkoi jo tuolloin ja hieman sain jännitystä pintaan että noinko ehditään, mutta hyvin ehdittiin. Kisapaikka oli uusi, metsänreunassa oleva ja järkyttävän paljon hyttysiä sisältävä. Lämmittelyn aikana Sinnan ympärillä oli hyttysparvi, päähän tuli varmaan parikymmentä pistoa. Inhottavaa :/

Agilityrata oli aivan järkyttävä. Siis se meidän suoritus. Rimoja taisi tulla alas kolme (eka, toka ja jossain joku), yksi kielto putkelta (Sinna ehti juosta putken suun ohi) ja yksi kontaktivirhe (olisiko ollu A?). Tämän radan jälkeen olin valmis lähtemään kotiin. Ilma seisoi, vitutti, enkä saanut sitä fiilistä mitä menin hakemaan. Oli se kuitenkin jäätävä hyppyradalle. Hyppyradan profiili oli hauska, ei mikään perinteinen ykköstenrata. Monta kohtaa jännitin, mutta aloituksessa kun tippui eka rima, niin jännitys katosi ja kas, ohjaus parani. Sen jälkeen vaan menin niin kuin olin päättänyt, päättäväisesti ja selkeästi. Ja muita virheitä sen alun ensimmäisen riman jälkeen ei tullutkaan. Aika oli huima, etenemä 4,76m/s. Sijoitus neljäs, edellä oli kolme hienoa nollaa. Ehkä meillekin joskus se vika nolla napsahtaa, tosin se vaatii sen että mä ohjaan enkä oleta ja ajattele.

Tarkoituksena oli tuolla kisapaikalla tokoilla, mutta enhän mä sitä enää muistanut. Onneksi oli kuitenkin tokotreenit torstaina rantapuistossa, tenniskentän takana olevalla nurmikolla. Paikalla pari muutakin koiraa, hyvänä häiriönä. Yllätyin Sinnan fiiliksestä tuolla, sehän tahtoi tehdä hommia! Olin varma että nurmikentältä löytyisi kaikkea kivaa syötävää Sinnalle, mutta kakat. Ei löytynyt, tai jos löytyi niin Sinnaa ei kiinnostanut. Mahtipossu! Jatkettiin avoimen luokan liikkeiden läpikäymistä, maahanmeno on nyt ongelma. Tuppaa jäämään kyynärät ilmassa, näitä pitää nyt naksutella paremmiksi. Mielenvirkistykseksi otettiin ruutua (joka onnistui surkeasti) ja puiden kiertelyä agiohjauksin. Oli kivaa :)

Juhannus vietettiin hyvin rauhallisissa merkeissä. Saatiin viimeinkin aidattua oma piha ja siinä vietettiin aikaa. Koirat nautti täysillä, Milja makoili milloin missäkin ja Sinna vietti pihalla pääosin aikaansa selällään. Mökillä käytiin parina päivänä, Sinna uiskenteli ahkerasti. Miljaa en päästänyt veteen, oli sen verran kylmää ettei viittinyt ottaa riskejä. Mahaa myöten kävi kastautumassa, muuten vietti aikaa pitkin tonttia touhuillessa.

Sunnuntaina käytiin Marin kanssa tekemässä pikatokot, kuumat ja vetelät. Ei ollut fiilistä oikein kellään, Sinna teki pitkän paikkamakuun Vennin touhuillessa ja sitten taas ne kaikki avoimen liikkeet pikaisesti. Mä alan olemaan niin kyllästynyt avoimen luokan liikkeisiin, että oksettaa jo. Normaalisti treenataan kyllä muitakin, mutta nyt ollaan jääty noita junnaamaan.

Eilen oli jälleen kerran Miljan akupunktio ja pitää kyllä todeta että Milja näyttää sairauksilleen pitkää nenää. Välilevytyrä ja virtsarakon kasvain, mitäs tommoisista. Miljan selkä oli hyvässä kunnossa ja muutenkin yleiskunto oli loistava. Mymmeli on kova tyyppi <3