Milja on tuntunut jäävän nyt vähemmälle huomiolle, jotenkin tuntuu että kaikki kyttääminen menee nyt Sinnaan. Nyt kun Petekin on reissussa, niin mymmelin elämä vaikutti jo varsin alakuloiselta. Ulkona kylmä ja kotona lauma hajonnut. Ressukka kun kuuntelee aktiivisesti ulko-ovea.
Eilen sitten päätin että nyt Milja saa puuhapäivän. Ajeltiin hallille, Milja sai istua etupenkillä ja vahtia liikennettä (ei todellakaan normaalipaikka, mutta takakontin lukko-ongelmien takia en uskaltanut sinne laittaa). Hallilla ehdittiin touhua hetki ennen agiryhmän tuloa, mielenvirkistykseksi tokoiltiin seuraamista, liikkeestä seisomista sekä luoksetulon pysähtymistä. Pätevä vanhus, tosin huomio meinasi aina välillä herpaantua :D Porukkaa kun alkoi tulla ja rakentaa rataa, oli Milja vallan onnessaan kun pääsi moikkaamaan ihmisiä ja tohottamaan. Kovasti vielä esteillekin olisi halunnut ja putkeen päästinkin sillä ehdolla että menee vanhustahtia. Hyvin totteli :)
![]() |
Poseeraus on vakavaa |
Itse agilitytreenien alkaminen oli kuitenkin sitten kovempi pala, vanhat muistot nousivat pintaan ja vanha tuttu väkätys alkoi. Päätin että nyt riittää, treenaajien korvat kuluvat puhki, lähdetään kotiin. Kotiin mentiin samalla lailla, etupenkillä liikennettä vahtien.
![]() |
Eikö voisi päästä esteille? Ihan vähän? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti